Pirkka Earl Grey-pakkaus tuoksuu todella hyvältä. Heti ensinuuhkaisu pakettia avatessa tuo, tai suorastaan lyö naamalle mausteisen ja aromikkaan tuoksun. Minun piti ottaa oikein selvää, että mikä tämä aromi on, koska aloin epäillä käytössä olevan jotain arominvahventeita. Eihän juuri mikään muu pussitee tuoksu näin voimakkaasti.
Yleissivistyksessäni oli jonkinlainen aukko tällä kohtaa, koska en tiennyt, että Earl Grey-teehen sekoitetaan mausteeksi bergamottiöljyä. Bergamotti on päärynän muotoinen sitrushedelmä, jota kasvaa esimerkiksi Italiassa. Kyseisen hedelmän kuoresta puristettavaa aromaattista öljyä käytetään ainesosana mm. alkuperäisen Eau de Colognen tuoksussa.
Luettuani wikipedia-artikkelia pidemmälle epäilykseni arominvahventeesta osui periaatteessa oikeaan, sillä alunperin huonolaatuista mustaa teetä maustettiin bergamottiöljyllä juuri siksi, että se saataisiin muistuttamaan laadukkaampia ja kalliimpia aasialaisia teelaatuja. Eli kusista bulkkiteetä yritetty myrkyttää maistumaan laadukkaammalta kuin mitä se on. Sitä se teidän Earl Greynne on.
Pirkka Earl Grey-tee maistuu ja tuoksuu kupissa huomattavasti miedommalta kuin pakkauksessa. Käytännössä tämä on ihan menevää perus bulkkiteetä, jollaista voisi kuvitella saavansa esimerkiksi ruokareplikaattorista.
Kokonaisuutena voidaan sanoa, että pirkan bulkkitee on aivan juotavaa työpaikka- tai aamuteetä. Sama kuin joisi kupin jotain juhla mokkaa. Ei teeskentelijöille vaan kunnon työukkeli tai -akkeleille, joille ei kahvi syystä tai toisesta maistu. Hinta- laatusuhteen ansiosta arvosana on 3/5.
Huono kännykkäkuva aiheesta |
Oletteko muuten miettineet, että parhaissa kaupungeissa on keskellä fallos. Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Pariisista? No se torni! Fallos! New York? Empire state building! Shanghai? Oriental pearl tower, jossa on kivespussikin! Penis sojottamassa kohti taivasta. Ihmisellä on ollut kautta aikojen luontainen tarve piirrellä kulleja ja rakentaa niitä kohti taivasta.
Mistä tämä tarve sitten tulee? Kumpuaako se alistamisen tai vallan näyttämisen halusta? Pystytetään valtava miehisen voiman symboli näkyvälle paikalle laittamaan naiset, betamiehet ja luonto kuriin. Keskellä metsää voi kohota tehtaan piippu. Näin ihminen näyttää kuinka luonto on hänen alaisuudessaan. Kova ja jylhä piippu osoittaa kohti taivasta ja persepanee luontoa. Ihminen on suuri.
Kaupungeissa on erilaisia falloksia joka paikassa. Otetaan esimerkisi vaikka intialainen lingaa, joka esittää Shivan penistä. Sen päätä on tapana hieroa ja sen eteen kumarrutaan. Penis on jumalainen palvonnan kohde. Perinteiset kirkotkin ovat rakennettu sukupuolielinten mallin mukaan. Tässä Pekka Siitoimen ansiokas analyysi aiheesta:
“Kirkontorni suunniteltiin miehen siittimen mukaan ja varsinainen kirkkosali lokeroineen tehtiin naisen sukupuolielimien sisä-osien mallin mukaan. Kirkon pääovi kuvasi naisen häpyhuulia ja alttari kohdun hedelmöittymispaikkaa, jonne vain pappi sai mennä. Sensijaan ennen, sinne mentiin hedelmöittämään naiset samassa pyhässä tarkoituksessa. Kun siitin eli kirkontorni asetettiin salin eli naisen sukupuolielinten eteen pystyyn, syntyi kuva pyhästä Jumalallisesta hedelmöittymisvaiheesta ja näin syntyivät kauneimmat kirkkomme.”
Kaupungeissahan on myös vaginoita. Miettikää vaikka Jyväskylän ydinkeskustaa, mitä näette: kompassin. Kaiken keskellä onkin aukko ilman penistä. Harjun torni katselee kauempaa maltillisesti, mutta ei oiken dominoi keskustan kuvaa. Eskilstunan aukiolla on tyypillinen fallinen patsas "ystävyyden viila", sekään ei oikein näy kaupungin katukuvassa. Mitä pidemmälle mennään Jyväskylässä yläkaupungille sitä kullivapaammaksi maisema muuttuu. Torikaan ei omine falloksineen ole tarpeeksi keskeisellä paikalla. Uskonkin yläkaupungin olevan erityisesti tästä syystä hippien ja humanistien suosiossa. Tämän järkevän keskusfalloksen puutteen uskon olevan myös syypää Jyväskylän viherjytkyyn. Keskusta on kullien saartama, mutta tossun alla.
Lähteet:
Musta magia osa 1 (Siitoin, 1974)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bergamotti
https://en.wikipedia.org/wiki/Earl_Grey_tea
https://en.wikipedia.org/wiki/Phallic_architecture
Viitattu 1.6.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti