Insera classic polkupyörä

Polkupyörä se on säästäväisen kunnon menopeli. Ei kuluta bensaa eikä tarvitse maksaa kalliita veroja ja polttoainetta. Korkeintaan kaurapuuroa menee aamulla tavallista enemmän, että jaksaa sotkea hiilaripaskan voimalla itseään eteenpäin vesisateessa. Kuntokin nousee ja malux-pekonia ahmimalla kerätty läski palaa.

Valitsin menopelikseni tällaisen unisex mallisen pyörän, jota voi ajaa niin mies- kuin naispuolinenkin ihminen hameessa tai pitkässä takissa. Joku perinteisempi ihminen voisi sanoa tällaista mummopyöräksi. On todella vanhanaikaisen heteronormatiivista jakaa niinkin sukupuolettomat teräsputket joissa on kaksi rengasta sukupuolen mukaan. Suvaitsemattomuus yököttää!

Tosiasiassa järkevintä ehkä olisi kuitenkin itsekunkin ostaa ns. miestenpyörä, koska kyseinen rakenne tekee rungosta jäykemmän ihan itsensä rakenteen puolesta, jolloin runkomateriaalia voidaan keventää. Naisten- tai unisex-pyörät, saattavat siis olla painavampia tai eivät ainakaan kestä niin hyvin!

Hintaa tällä pyörällä oli alennusmyynnissä 169€. Normaali hinta oli jotain 250€, mutta nyt säästin rahaa ostamalla alennusmallin.

Käytännössä pyörä on ihan mukavan kevyt ajettava. Laakerointi tuntuu rullaavan hyvin ja kaikki on päällisin puolin ok. En ehtinyt ajella kauankaan, kun etuhaarukasta irtosi pultti ja rengas oli muljahtaa pois paikaltaan. Noh, oma vika olisin voinut kiristää. Seuraavaksi normaalin kaupunkiajon aikana pasahti irti toinen sivuheijastin. Se vaan halkesi. Helvetti mitä muovipaskaa. No ehkä 500€ tunturissa on kestävät heijastimet. Aika vähän vastinetta rahalle joku heijastin. Lokasuojat tuntuvat yhtä kelvottomalta materiaalilta, mutta ne eivät vielä ole irronneet tai hajonneet. Nyt viimeisimpänä temppuna tarakka irtosi oksennettuaan ruuvinsa ja mutterinsa jonnekkin matkan varrelle. Aika huonosti koottu vehje, mutta ehkä 500€:llä saa irtoamattomat ruuvit. Esiasennettu jalka pyörässä on täysin paska ja hieman liian lyhyt. Ei meinaa pysyä paikallaan ja pyörä kaatuu todella helposti. No ehkä 500€ tunturissa on parempi jalka. Aika vähän vastinetta rahalle jossain jalassa.

Jos nyt mietitään, että 300€ hintaerolla saa polkupyörään paremman jalan ja paikallaan pysyvät heijastimet ja sen, että mutterit on kiristetty etukäteen (jos edes ovat), niin kannattaako tuo raha sitten maksaa? Tätä pyörää käytellessä saa myös hienosti opetella pyörän huoltoa. Jatkuvasti. Nämäkin taidot opettelemalla säästät rahaa. Ja minkä olisikaan parempi harjoituskohde kuin oma pyörä, joka on pakko saada kuntoon.

En tosiaankaan tiedä missä maassa nämä on valmistettu, mutta oletan aasialaisten pikku käsien hitsanneen rungon. Miettikää, kun siellä pikkuinen thai- tai kiinalaistyttö näppärillä nuorilla käsillään hitsaa alumiinia. Luultavasti vielä puikolla, kun alumiinin hitsaukseen järkevin tig- tai ehkä toimiva, mutta vähemmän järkevä mig-laitteisto on paljon kalliimpi. No tämä pyörä oli terästä, että sen hitsaaminen on puikolla näppärää. Hieno homma kiinalaistytölle. Mutta jos menette ostamaan alumiinisen fillarin niin sitten sitä vituttaa ihan suunnattomasti, kun ei edes väristä voi päätellä milloin se sulaa ja joku oksidikerros pitää hinkata pinnasta pois. Semmosta on hitsaaminen kuulkaas jos ette tiedä. Ja jos tiedätte, niin parempi pitää mölyt mahassa, kyllä minäkin nämä jutut tiedän, olen lukenut monta kirjaa aiheesta!

Arvosanaksi annetaan nyt fillarille 3½/5. En jaksa keksiä mitään hauskaa huumoriarvosanaa. Käsitättekö? Tässä vielä kuva fillarista.

Tuo tarakka on irti. Katsokaa sitä. Se on vaan puristettu tuonne väliin ja lentelee sieltä töyssyissä pois.

Lidlin Mcennedy XXL Beef burger

Parempi överit kuin vajarit. Eikö niin? Heti, kun näin tämän tuotoksen lidlin pakastealtaassa se oli pakko ostaa. Kaksi kappaletta 250g täyslihapihvejä.

En tietenkään ajatellut, että 250 gramman pihvi on erittäin epäkäytännöllinen, koska tämän kokoisia hampurilaissämpylöitä ei tietenkään ole. Piti leipoa itse. Selvää säästöä alusta asti. Halvaksi tuli siis, koska leivät olivat käytännössä ilmaiset. Pihvit maksoivat 2,79€. Halvempaa kuin jauheliha. Periaatteessa nämä pihvit ovat täysin järjenvastaiset. Ei kukaan tarvitse mihinkään tällaisia. Näiden tarkoitus on siis täysin "parempi överit kuin vajarit"-henkinen hulluttelu. Myöhemmin selviävästä syystä alan kutsua pihvejä tästä lähtien piheveiksi.

Paistamattoman pihevin halkaisija on lähes 20cm. Se on pikkuisen enemmän kuin kikkelini pituus. Lisäksi kerrankin täytyy sanoa, että pakkauksen kuva valehtelee täysin väärällä tavalla. Pihevit ovat todella paljon isompia kuin kuvassa olevat letut. Nämä ovat kuin täyttä lihaa olevia roiskeläppäpitsoja. Harkitsinkin hetken, että tekisin toisesta erittäin karppauspositiivisen pitsan, mutta tulin järkiini.

Pakkaus sanoo: for grilling + barbecuing. Eikö nämä ole sama asia? Selittää minulle grillauksen ja grillauksen ero? Tosin olin todella pahis enkä tehnyt kumpaakaan. Paistoin nämä pannulla. Repikää siitä! En noudattanut ohjeita, koska olen sen verran paha poika.

Pihevit on valmistettu saksassa ja ovat 98% lihaa. Loput luultavasti suolaa sillä maun puolesta voisin kertoa, että nämä olivat melko teollisen makuisia ja erittäin rasvaisia ja suolaisia. Rasvaa pihvistä valui lähes desilitra mistä kuva alla.

Kovien miesten kovaa teetä. Maistuis varmaan sullekkin.

 Mistäkö tämä pihevi juttu sitten tulee? Eräällä internetin keskustelufoorumilla eräs henkilö avasi topicin: Japanilaiset koulutytöt liimaavat pihevejä päähän ja komodo syö ne. Ehkä hienoin otsikko keskustelulle ikinä missään. Voitaisiin tähän väliin katsoa video, jossa japanilaiset koulutytöt liimaavat pihevejä päähän ja komodo syö ne. Sitten näytän kuvan mcennedy pihevistä. Ette saa katsoa kuvaa ennenkuin olette katsoneet videon. Onko sovittu? Laitetaan arvosanaksi piheville 2/5. Ei ole ihan kauhean hyvää ja ovat vielä epäkäytännöllisiäkin. Paitsi ehkä frisbeenä. Voisi mennä johonkin vegeanarkopunkkarien festareille ja kysyä tahtoisivatko ne heitellä frisbeetä.

Jos mä saisin pihevin, sellaisen pannunkokoisen. (sen yölinnun biisin melodialla)