torstai 29. tammikuuta 2015

Lidlin deluxe Runebergintortut

Noniin saatana. Yleisön pyynnöstä arvostelussa lidlin runebergit, kun edellisestä arvostelusta on kulunut ilmeisesti jo kuusi vuotta.

Heti alkuun voin sanoa, että nämä eivät ole halvimmat. Nämä maksoivat 2,99€ ja eloset olivat 10cnt halvempia kartellin kaupassa.

Nämä lidlin tortut ovat kotimaista tuotantoa ja näissä menee hillosydän läpi koko tortun. Vau! Hillo on ihan hyvää. Ei liian makeaa. Tortun leivospuoli jättääkin sitten toivomisen varaa. Alapäästään torttu on mukavan kostea ja maistuu kivasti oikealta rommilta. Ylöspäin kiivetessä torttu alkaakin kuivua ja maistua oudolta ankean korppujauhomaiselta. Plussana voidaan sanoa, että leivososa ei ole liian makea, mutta epätasainen kosteus on kummallista. Rommia ei tosiaan yläosassa maista enää lainkaan. Lisäksi mantelin maku on lähes olematon, kun elosessa se ponnistaa kivasti esiin ja torttu on kivan kostea koko matkalta.

En siis uskalla suositella näitä jos vaihtoehtona on ostaa halvempia elosia, joita nyt vertailukohteena käytin. Selkeästä ja aidosta rommin mausta plussaa, mutta muuten tämä ei ollut kovin hääppöinen esitys. Suorastaan antikliimaksi. Arvosanaksi 2/5.




Pettymys, pettymys kuin dabangg 2 :(
















Oikeastaan tämä arvostelu on ihan hyvä tekosyy kirjoittaa aiheesta, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään! Nimittäin Intialeffoista! Jos juutalaisten hallitseman Hollywoodin kaavoihin kangistuneet leffat alkavat kyllästyttää, niin kannattaa välillä katsoa ihan erilaisiin kaavoihin kangistuneita leffoja Bolly- tai vaikka Kollywoodista.

Useimmissa intialeffoissa nimittäin on aina samat elementit. Päähenkilö on superkova tai cooli jätkä ja voittaa kaikki tappelussa jos tapella tarvitsee. Elokuva voi olla vaikka miten vakava tai väkivaltainen ja silti siinä on tanssia ja laulua sekä luultavasti 30-90 minuuttia pitkä romanttinen slapstick-komediaosio. Eli, kun katsotte imdb:stä intialeffojen genrejä, niin kaikki niistä on romcom/musikaali jostain kohtaa. Lisäksi kaksoisroolit ovat hämmentävän suosittuja verrattuna länsimaisiin leffoihin.

Romanttiset kohtaukset ovat vanhemmissa leffoissa yleensä sellaisia, että vanhemmat järjestävät avioliiton. 2000-luvulla sellaisia joissa mies alkaa stalkata naista ja käytännössä pakottaa puolisokseen. Kyllä se nainen sitten pienen kiukuttelun jälkeen lämpeää oli parisuhde järjestetty millä tavalla vaan. Seksiähän näissä ei ole eikä oikeastaan edes suudelmia. Implikoituja seksikohtauksia tottakai tanssin muodossa ja raiskauksia tietysti. Intiahan tämä on. Kunniaitsemurhat ovat kanssa suosittuja.

Mitä sieltä sitten kannattaa katsoa? Meikäläisen suosituslista tulee tässä:

1. Enthiran
Maailman paras leffa. Tässä kollywoodin (Tamili) superhitissä on vittu kaikkea. Joo anteeksi kiroilin, mutta tässä yhteydessä voimasanan käyttö on pakollista. Todella överiä toimintaa, typerää huumoria ja aivan älyvapaita tanssikohtauksia. Miettikää vaikka biisiä, jossa lauletaan Kilimanjarosta, mutta videossa ollaan Machu picchulla. Ja tämä siis suora leikkaus kohtauksesta jossa ollaan Intiassa. Ehdottomasti Intian ja ehkä koko maailman paras elokuva. Superstar Rajinikanth on tosiaan superstar-lisänimensä ansainnut. Mies  vetää kaksoisroolin tiedemiehenä ja näköisenään supersankarirobottina. Vai onkohan se sen etunimi? Kuitenkin kuuskymppinen actionsankari, joka lirkuttelee nuorille neidoille. Leffan naispäähenkilö Aishwarya Rai on kanssa supersöötti.

Jos olette nähneet youtubessa sen koosteen "indian matrix" tms. niin tämä on juuri se leffa. En linkitä sitä tähän koska leffassa on niin helvetisti kaikkea tykittelyä koko kestollaan, että tuollaisen pienen pätkän katsominen ei anna sille oikeutta. Vaikutteita on siis otettu Asimovin robottijutuista, Matrixista, Terminatorista ja herraties mistä. Vitummoinen leffa, katsokaa heti 6/5.

2. Alluda Majaka
Kakkospaikkaa piti vähän miettiä, mutta kyllä sen vie tämä tollywood (Telugu) tykittely. Ensinnäkin täytyy varoittaa, että 2000-luku tuli Intiaan vasta 2010 paikkeilla. Tämä leffa on vuodelta 1995 ja on kuin suoraan kasarilta. Tämä on siis aivan helvetin käsittämätön tykittely toimintaleffa. Tässä on maailman paras hevostakaa-ajo ja maailman paras traktoritappelu. Lisäksi päähenkilö lyö nyrkkinsä pöydästä läpi, että saa aseen tylsästi laatikkoa avaavaa vihollista nopeammin. Ja niitä hevosia kuoli tämän leffan teossa ainakin sata.

Leffan pääsankaria esittävä Megastar Chiranjeevi joutuu riitoihin vittumaisen naapuriperheen kanssa ja pian alkaa paska lentää päin tuuletinta todella massiivisella tavalla. Leffassa on aivan hullun surrealistisia tanssikohtauksia joissa juoksee Aku Ankka-naamarisia lapsia viidenpennin käppädisneylandissa ja Chirun tanssiliikkeet ovat häikäisevän upeita. Lisäksi leffa ottaa erittäin pahan ja järjettömän Uuno Turhapurokomedia käänteen jossain vaiheessa mikä vaan lisää leffan älyttömyyttä ja mahtavuutta. Voin suositella tätäkin todella lämpimästi vaikka se pieni komediaosa siellä välissä voi tosikoita puuduttaa. Lopputaistelu on taas niin upea, että se pelastaa paljon. 5/5.

Tähän voin jo pistää pienen spoilerivideon:




3. Rowdy Rathore

Akshay Kumar teki enemmänkin action leffoja (mm. khiladi-sarja) Intian kasarilla, eli 90-luvulla ja palasi wikipedian mukaan seitsemän vuoden tauon jälkeen (se teki välissä kai ihan helvetin kamalia romanttisia komedioita) toimintaleffojen pariin tämän leffan myötä. Ja tämä onkin ehkä yksi miehen parhaista leffoista. Lisäksi tämä on samaisen wikiartikkelin mukaan yksi eniten rahaa tehneistä bollywood leffoista.

Tässä Kumar tekeekin kaksoisroolin pikkurikollisena ja superkyttänä. Superpoliisigenre on ihan oma alalajinsa Intialeffoissa ja niitä tulee tässä listauksessa vielä muutama lisää. Leffa on täynnä sarjakuvamaista toimintaa, lapsellista törmäilyhuumoria ja väkivaltaa. Törttöily  meinaa leffan alussa saada vähän liiankin suuren roolin mikä pudottaa arvosanaa vähän. Mutta, kun kunnon toiminta alkaa niin se on niin viihdyttävää törmäilyä ja uhoamista, että ei siitä voi olla pitämättä. 4/5

4. Singham
Tämä onkin sitten listauksen ensimmäinen varsinainen superpoliisileffa. Singham on leffassa kaikista kovin jätkä ja sille ei vittuilla. Superpoliisi ottaa välillä oikeuden omiin käsiinsä pistääkseen konnat kuriin. Toiminta on taas överiä ja huumori hauskaa (ja monesti tahatonta). Nämä kovishahmot ovat näissä leffoissa niin överikovia, että naurattaa. Erittäin katsomisen arvoinen superpoliisileffa. Singham kakkonen on jo sitten aika paska, mutta tämä on 4/5

5. Krissh 3
Hei miksi kolmonen? Siksi, että tykkäsin tästä enemmän kuin Krissh ykkösestä, joka onkin tämän leffasarjan kakkososa. Hämmentääkö? Minua ainakin hämmensi, mutta leffasarjan ensimmäinen osa on Koi.. mil gaya, joka on scifileffa avaruusolennoista ja vammaisesta pojasta. Tämä vammaispoika sitten saa lapsen josta tulee Krissh leffojen sankari. Ja arvatkaapa mitä: Hritkik Roshan tekee yllätys yllätys kaksoisroolin, näytellen Krisshiä ja tämän isää.

Krissh on periaatteessa kuin teräsmies joka pukeutuu kuin matrixin neo.  Krisshillä on teräsmiehen voimat ja vähän muuta. Hän taistelee ekassa leffassa Uuno Turhapurokomediallisuutta vastaan urhoollisesti, mutta häviää sen verran, että kolmonen on parempi. Kakkosessa on myös hurja kokoelma konnia, jotka on ryöstetty batmanista, hämähäkkimiehestä ja x-menistä. Esim. kissanainen ja Magneto!

Suosittelen lämpimästi supersankarileffojen ystäville, joilla on korkea kulttuurierotoleranssi. Samaa hölmöä huumoritörttöilyä löytyy nimittäin näistäkin ihan riittävästi. 4/5

Siinä siis intialeffojen top 5. Hrithik Roshanista sanottakoon vielä sellainen lisätieto, että äijällä on kaksi vahanukkea Madame Tussaudsin museossa. Paita päällä ja ilman paitaa. Miettikääpä sitä.

Viivan alle jää vielä kuplimaan seuraavat leffat jotka kannattaa tai ei kannata katsoa. Riippuen vähän siitä miten paljon tykkäsitte näistä katsottuanne ne.

Magadheera olisi voinut olla myös vitosena, mutta sovitaan, että on jaetulla sijalla Krisshin kanssa. Tämä leffa ryöstää sitten jonkun verran 300:lta ja parilta muulta leffalta. Ehdottomasti katsomisen arvoinen. Lisäksi voisin suositella vielä Ghajinia, joka on käytännössä Intian versio Mementosta. Tämäkin melko synkkänä ja väkivaltaisena alkava leffa muuttuu puolessa välissä kuin Hugh Grantin tähdittämäksi romantiikkahömpäksi. Kannattaa silti katsoa.

Aiemmin mainitsin Akshay Kumarin tehneen niitä toimintaleffoja. Niistä kannattaa nyt jo melko suurella varauksella katsoa ainakin: International Khiladi (vitummoinen lopputaistelu), Khiladi 786 ja Main khiladi tu anari. Khiladi 786 on vähän modernimpi, muut käytännössä kasarilta. Ja ei helvetti kuinka kasarilta ovatkaan. Khiladi tarkoittaa "playeria". Onko player sitten ikään kuin sellainen roistopeluri tai muuta en osaa sanoa. Khiladi khilaadi. Kovia tunnareita näissä kuitenkin.

Listauksessa ei tainnut olla vielä yhtään Salman Khanin leffaa. Mies on kuitenkin Intiassa käsittääkseni kohtuu tunnettu toimintasankari. Hänen leffansa vaan ovat kautta linjan vähän sellaisia 3/5 leffoja, että kannattaa vähän harkita katsooko. Parhaat ovat varmaan Dabangg ja Ek tha Tiger. Dabangg on perinteinen superpoliisileffa, jossa päähenkilö on maailman kovin jätkä. Tämän kakkososa on aika paljonkin huonompi kuin ensimmäinen, että ei ehkä kannata katsoa. Kick on ihan kohtuullinen, mutta älyvapaa ja hölmö toimintatörttöily. Sille antaisin vain 2/5.

Vielä yksi melko suosittu leffasarja on nimeltään Dhoom. Tässäkin leffasarjassa pääosassa on tietenkin superpoliisi. Ensimmäinen on juuri ja juuri katsottava fast & the furious-jäljitelmä, toisessa on pari kovaa Hrithik Roshanin toimintakohtausta, kun extreme urheilurosvo tekee rötöksiä ja kolmonen on melkein paras näistä, mutta sekin sortuu lopulta hölmöilyyn ja hömppäkomediaan. En voi olla mainitsematta, että kolmosessa on taas kaksoisrooli. Aamir Khan esittää leffan rötösmiestä ja toista hahmoa (melkein tuli spoileri!), mutta ette te ole niin tyhmiä kuin minä, että katsoisitte näitä oikeasti. Ettehän?

Olen katsonut valitettavasti aika monta muutakin leffaa, mutta en ala niitä enää suosittelemaan. Koska ne ovat joko helvetin tylsiä tai huonoja. Nämä nyt mainitut ovat suurimmalta osin ainakin viihdyttäviä ja jopa hauskoja. Ja riittoisia. Näistä mikään ei taida olla alle kahta tuntia.

Laitetaan tähän loppuun vielä varoittavaksi esimerkiksi Dabangg tanssi:



Joku vielä saattaa miettiä, että mihin jätkä unohdit esimerkiksi Sholayn. En ole katsonut sitä, mutta kaverit on ja on kuulemma todella tylsää paskaa. On siinä kuitenkin tavallaan hassu Hitler ja "Jee nussittiin"-biisi. Jes.


Annan tähän vielä helpon tavan arvostella Intialeffa:
(Tappelut + tanssit) / 2 = leffan arvosana 0-5 asteikolla.

Plussia saa antaa, jos roistoa kutsutaan rascaliksi (vaikka se olisi multimurhaaja raiskaaja) ja kunniaitsemurhista.











tiistai 6. tammikuuta 2015

Livergy classic formal shoes-turkkikengät

Heippa hei kaikki säästeliäät lukijat. Tänään arvostelussa otsikonmukaiset "stiflat", eli suomeksi kengät. Huomasitte varmaan tämän läpinäkyvän yritykseni vedota nuorisoon käyttämällä slangia. Nykynuortenkin on hyvä oppia säästämään ja kuluttamaan kohtuudella.

Hinta taisi olla piirun alle 40 euroa. Se on mielestäni ihan kohtuullinen hinta Italiassa valmistetuista nahkakengistä. Värivaihtoehtoina musta tai ruskea. Laatikko tarjoaa tuotteesta hieman vaihtelevaa informaatiota riippuen minkä kielisen selosteen lukee. Ilmeisesti näitä kenkiä on tarjolla ainakin seitsemän erikielisen maan lidleissä.

Englanninkielinen tuoteseloste kertoo, että kyseessä on "formal shoes" muodolliset kengät. Täysin ymmärrettävää, kyllähän näitä viralliseen tilaisuuteen voisi harkita jos tahtoo tosi pahasti muotimyrkyttää.

Seuraavana on suomenkielinen kuvaus: Nauhakengät. Myöskin totta. Nauhathan näissä on, mutta nyt ei lainkaan vihjata, että missä tilaisuudessa näitä kannattaisi käyttää. Itse ajattelin käyttää karaokessa ja jossain epävirallisemmissa viinanjuontijuhlissa. Eli tuoteseloste meni vähän yleismaailmallisempaan suuntaan. Käytä missä huvittaa, nauhakengät.

Ruotsinkielisessä selosteessa mennäänkin jo syvempiin vesiin sillä kuvaus on lågskor, jonka tulkitsen "matalavartiset kengät". En ole lågskor termiä ennen kuullut ja google translate antaa låg sanalle käännökseksi alhainen. Kuvanhausta löytyy monenlaisia miesten ja naisten matalavartisia kenkiä, eli nämä ovat siis ruotsalaisille matalavartiset kengät. Ei tarvitse käyttää muodollisissa tapahtumissa vaan voi käyttää vaikka arkena. Hieno homma. Ruotsalaiset ovatkin tunnetusti meitä parempia ihmisiä ja satsaavat arkeenkin kuin juhlaan. Vau.

Tanskalainen tuoteseloste on yksinkertaisesti: Sko. Kengät. Tarvitseeko muuta sanoa? Ei kai.

Ranskaksi nämä kengät sitten ovatkin chaussures de ville eli juhlakengät. Tässä on selkeästi osattu ottaa eri Euroopan maiden kulttuurierot huomioon kenkien käytössä. Ne kengät, jotka ovat tanskalaiselle tai ruotsalaiselle vain peruskengät ovatkin ranskalaiselle miehelle juhlakengät. 

Hollannin- ja saksankielinen kuvaus on Business schoenen/Businessschuhe. Eikö oikein luiskahda kielenpäältä tuo saksan sana? Viisi konsonanttia peräkkäin vau. Eli hollannin ja saksan pirulaisille nämä ovatkin bisneskengät. Mitä helvettiä? Koittakaa päättää saatana.

Italialaista selostetta ei ole, joten näiden kenkien perimmäinen käyttötarkoitus jää nyt mysteeriksi. Formal shoes on kuitenkin nostettu laatikon otsikkoon, että ehkä nämä ovat sitten viralliset/muodolliset kengät.

Laatikko kehuu, että mukavat, laadukkaat ja tehty laadukkaasta lehmän nahasta. Kukapa minä olen kiistämään, kerran olen näillä kävellyt 200 metrin päähän baariin ja takaisin. Ihan mukavat jalassa. Varmaan hiertäisivät pidemmällä matkalla, mutta tarvitseeko tällaisia kenkiä pitkälle lenkille sitten laittaa?

Ulkonäöstä en rehellisesti oikein osaa sanoa, että ovatko hienot, rumat vai jotain siitä väliltä. En kyllä neljää kymppiä enempää näistä maksaisi sen verran härskit ja oman tyylin ulkopuolelta ovat. Tuo suippo kärki vielä lisää Lähi-itä/Itä-Eurooppavaikutelmaa. Itseasiassa hiljattain katsomassani intialeffassa Don 2 päähenkilöllä oli lähes samanlaiset, mutta mustat kengät, kun hän painoi työkoneen kaasupoljinta runtatakseen vihollisensa auton. Samalla ukolla oli myös nahkatakki villakangastakin alla ja nahkainen kauluspaita.

Voisin kyllä kuvitella, että intialeffan päähenkilö tai venäläinen tehtaanjohtaja käyttäisi juuri tällaisia kenkiä. Että inkkarileffalarppaukseenkin näitä voin suositella. Myös venäjän työmatkoille taidan laittaa juuri nämä kengät. Muistaakseni myös erään Itä-Eurooppamatkan virolaiset bussikuskit suosivat tämän tyylisiä popoja.

Syvällisempää sisäänajoa en näille vielä ole tehnyt, mutta uskallan jo nyt antaa arvosanan ja se on 3½/5, koska eivät nämä kuin hanskat istu jalkaan ja 40€ on vähän turhan ronski hinta lidlin kengistä. Kuten monissa muissakin lidlin kengissä niin näissäkin on myös vähän kapea lesti, leveäräpyläiset varokoot.


Die Türkishe... Jeden tag so schnell! HAHHAHA!
















Tässä on nyt jauhettu pitkästi miesten muodista, niin tasa-arvon nimissä ajattelin kertoa myös juuri oppimastani naisten muoti-ilmiöstä. Nimittäin pyhäpäivän teemakynnet. En olekaan aiemmin antanut tälläiselle ilmiölle ajatusta, mutta eräs viehättävä neitonen esitteli uudenvuodenkynsiään, jotka olivat kuin tähtitaivas, josta sataa ilotulitteiden hileitä.

Antaa ajatusta, oliko tuo nyt ihan karsea anglismi? Ehkä? Lähettäkää palautetta tuonne laatikkoon niin mietitään yhdessä miten sen asian olisi voinut paremmin ilmaista.

Aloin miettiä, että mille kaikille juhlapyhille voisi olla omat teemakynnet. Juhannukselle? Pääsiäiselle? Joululle? Mitä joulukynsissä olisi? Kuusia tai Jeesus-lapsi? Miettikääpä miten kiva olisikaan Jeesus-lapsi seimessään jokaisen kynnen päässä tai roihuava juhannuskokko! Vau. Tässä täytyy vaan muistaa se, miten paha etikettivirhe on laittaa vääränlaiset kynnet. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla on varmaan ihan hyvä jos on Antti Rokka ampumassa itänaapuria-kynnet, mutta ei herranjestas sentään vappuna. Muistakaa siis naiset, ettette laita pääsiäistipuja jouluksi!

Kuvassa uudenvuodenkynnet. Valitettavasti itsenäisyyspäivän Rokan Antti-kynnet oli jo liuotettu pois. Niissä kuulemma luki: "Kuule, vänskä. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä. Täs siul on sellane."