tiistai 1. marraskuuta 2016

Cien partahöylät

Kerrankin löytyi lidlistä aivan paska tuote. Siis aivan helvetin surkea punapersepaviaanin perseen rutupaska. Nimittäin nuo cien partahöylät. Pussillinen näitä maksaa kai parisen euroa. En muista oikeaa hintaa, eikä sillä ole väliäkään, koska ette koskaan osta näitä. Täysin käyttökelvotonta roskaa. Metallin ja muovin tuhlausta. Tuostakin muovista olisi voinut tehdä vaikka suoraan roskia, joilla saastuttaa luontoa. Nyt ne vituttavat ihmistä ja sitten vasta saastuttavat luontoa. Paljon pahempi.

Joskus on hyvä mennä suoraan asiaan ja purkaa vähän sisällä kyteneitä tunteita. Vähän tarkempi selostus siitä miksi nämä cien partahöylät ovat helvetin surkeaa punapersepaviaanin perseen rutupaskaa tulee nyt, kun olen saanut pahimman tunnepuuskan purettua sydämeltä.

Lidlin parranajotuotteet tunnettiin jossain vaiheessa (ja ehkä osa niistä tunnetaan edelleenkin?) G. Bellini tuotemerkillä, joka kääntyi suussa hauskasti gibelliniksi. Nämä höylät olivat jo tuolla nimellä pahamaineisia. Niinpä oli pakko ostaa koko paketti testiin.

Oma parrankasvuni on sellaista luokkaa, että saan ajella naamakarvat ehkä kahdesti viikossa, etten näyttäisi autonasentajalinjan ammattikoululaiselta suoraan 90-luvulta. Melkein kovasti pieraisemalla irtoavat kaikki karvat. Luulisi siis, että höylienkään ei tarvitse olla maailman parhaita, että tällaisen parran saa ajettua. Väärässäpä olin. Nämä täysin käyttökelvottomat persenöyhdästä valmistetut muovirutkut eivät meinaa leikata partakarvoja, mutta repivät naaman verille. En ole KOSKAAN nähnyt mitään näin huonoa. Voisitte ihan hyvää hyvyyttänne ostaa näitä ja heittää suoraan roskikseen, ettei kukaan muu osta. Edes partavaahdolla suihkun jälkeen pehmitetyt karvat eivät meinaa mennä näillä kuriin. En voi suositella kenellekään. 0/5.

Varokaa!

















Katselin tätä blogia varten tekemiäni muistiinpanoja ja huomasin, että olin unohtanut katsoa niitä edellisen kerran, kun kirjoittelin blogiin. Tuota Max Perttula grillimaisteri mieshajuvesiarvostelua varten olin tehnyt muistiinpanon, että kerro tällaisesta. Kerron sen nyt vähän jälkijunassa.



Vitu awesome kuunnella humppaa ja kuunnella humppaa... hump hump















Katsokaa miten mahtava kesätapahtuma HUMPPARALLI! Kyllä tätä varten kannattaisi ajaa parta kunnolla, tai siis helvetin huonosti cien partahöylällä. Humppaa ympäri vuorokauden! Ja mahdollisuus testata joka ilta puolen tunnin spurtilla oma humppakunto! Mitä tämä edes on? Mikä on hyvä tulos humppakuntotestissä? Onko se verrannollinen cooperin testiin?


Humpparallien tähtiartisteja.

Eikö todellakin tekisi mieli nähdä esimerkiksi Kimmo Lindegren ja Mika Raittilan orkesteri? Pistää vain miettimään, että miksi Mika Raittilan orkesteri soittaa Kimmo Lindegrenin kanssa? Onko yhtye lainassa, mutta ei missään nimessä tahtonut vaihtaa nimeään? Vai onko Mika niin kusipää, että "Joo saat lainata bändiä, mutta pitää sitten mainita, että se on mun bändi." Kaikki on mahdollista.

Miltäs kuulostaisi Ulla-Jaana & Lumumba? Mikä edes on Lumumba? Googletin asiaa ja ensimmäinen hakutulos on joku Kongolainen poliitikko. Ok? Eli onko hänkin esiintymässä? Onko tämä duetto? Onko Lumumba tullut Suomeen pakolaisena ja aloittanut humppauran?

Viimeisenä huomioni kiinnittyi Pekka Hartoseen. Katsokaa nyt tuota promokuvaa. Onko tuo otettu keittiössä kännykällä tai muulla vastaavalla perunalla. Äijähän näyttää aivan sarjamurhaajalta! Katsokaa nyt vaikka vertailun vuoksi kuvaa Zodiac Killer on PEKKA HARTONEN!

Lisempää humppaa.
Eikä siinä vielä kaikki! Ihastellaan kolmatta kuvaa. Sama takuuvarma humpparallien linja jatkuu. Ajattelin käydä ihan huvikseni kuuntelemassa noita vähän nuoremmalle väelle suunnattuja bändejä, jotka tuolla alakulmassa ovat. Ajattelin nimittäin, että näillä artisteilla voisi ihan olla materiaalia netissä.

Toyotan takavalot soittavat ilmeisesti omia biisejä. Bandcampissa heillä on ihan kuusi yhden biisin singleä. Mitä tästä voisi sanoa todella ankeaa suomirokkia ilman mitään persoonaa tai ideaa. Laulaja ähisee masentavasti. Soundit ovat kuin casiosta. Kuuntelin kaksi biisiä ja molemmat kuulostivat ihan samalta. Miten vaikeaa voi olla ensinnäkään edes säveltää kuusi tuollaista käppäbiisiä ja miten ne eivät ole yksi ep? Tämä bändi ei voisi olla surkeampi enää kuin olemalla gospelia.

Mikä siinäkin on, että jos on uskovainen tai natsi ei osaa tehdä kunnollista musiikkia. Tai no black metal on ehkä tässä poikkeus, joka vahvistaa säännön. Jumalan vihaaminen, Saatanan palvonta ja/tai äärioikeistolaiset mielipiteet tuntuvat saavan liekin palamaan kirkkaana ja black metallista tulee vielä aitoa, todellista ja vaarallista!

Väärät mausteet soittaa sitten covereita. Kuinka mielikuvituksetonta ja masentavaa. Tyypit näyttävät vielä tokmannin tai Jyskän varastomyymälän vaatemainoksissa pönöttäviltä kauppiaan valokuvaaja kaverin kavereilta. TODELLA MASENTAVAA!

Sokerina pohjalla purrrleskissat, joka näyttäisi olevan melko kotikutoisen oloinen burleski-ryhmä. Eli paikallisten naisten kehopositiivista feminististä emansipaatiota. Hyvä tytöt.

Täytyy vielä sanoa, että minulla ei ole enää mitään muistikuvaa mistä nuo kuvat ovat tulleet koneelleni. Olenko ottanut ne itse? Jos olen niin missä? Vai onko joku lähettänyt ne minulle? Heinäkuu oli sekavaa aikaa elämässäni. Kommentoikaa ja auttakaa minua selvittämään tämä mysteeri.

Tämä humpparalli, juttu herätti kyllä huomattavasti enemmän kysymyksiä kuin toivoin. Ehkä ensi vuonna on mentävä selvittämään asia paikanpäälle. Ellei kukaan osaa kertoa asiasta enempää niin miten olisi? Kesäretki HUMPPARALLEIHIN 2017!





maanantai 10. lokakuuta 2016

Halvat bussimatkat, onnibus vastaan matkahuolto.

Hei vaan. Olen käynyt joskus muuallakin kuin lähimmässä lidlissä. Sitä varten täytyy joskus vaivautua ja ostaa ennakkoon halvat bussiliput, koska kenellä on varaa matkustaa täysihintaisilla bussi- tai junalipuilla? Ehkä työnantajan piikkiin voi joskus ostaa vittuilumielessä täysihintaisen lipun.

Olen yleensä ostanut bussilipun matkahuollosta, mutta nyt ostin vertailun vuoksi onnibussimatkan helsinkiin, jossa kävin katsomassa the curea. Oli muuten tosi hyvä keikka. Suosittelen. Tai no tässä vaiheessa suositteleminen on ehkä taas myöhäistä, kun keikka on mennyt jo. Käytte sitten katsomassa seuraavan keikan. Vaikka Robert onkin vähän rupsahtanut turvogootti niin hän lauloi aivan upeasti ja koko bändin soitto kulki niin hyvin kuin noin kokeneelta bändiltä voi odottaa. Tämä ei kuitenkaan ole keikka-arvostelu vaan halpamatka-arvostelu. Koitan palata ruotuun, koska luulen, että tällaista poukkoilevaa ja aasinsiltoja käyttävää tekstiä on todella rasittava lukea.

Matkahuollon ja onnibussin liput näyttäisivät olevan suunnilleen samoissa hinnoissa riippuen reitistä, lähtöajasta ja siitä kuinka paljon ennakkoon lipun ostaa. Eli sanoisin todellisen taistelun olevan palveluiden todellisen toteutuksen välillä.

Lähes kaikki matkahuollon bussit joihin olen ostanut lipun (enimmäkseen Jyväskylä - Tampere ja kerran Jyväskylä - Turku välille) ovat olleet Väinö Paunun siististi cooleja express busseja, kun onnibus ajaa brändilleen ominaisilla punaisilla "double decker" busseilla kuin Lontoossa konsanaan.

Ensimmäinen asia johon onnibussissa kiinnitin huomiota on se seikka, että helvetti siellä on ahdasta. Kuin Ryanairin sillipurkkiin olisi tungettu. Itse en edes ole mitenkään erityisen pitkä yksilö niin silti jouduin manspreadaamaan kohtuullisesti etteivät jalkani olisi kiinni edessä olevassa penkkirivissä. Vieressäni ollut nuori neito toki piti minua näin ollen todellisena alfana, kun manspreadasin mukavuuteen tarpeellisen määrän. Matkahuollon busseissa onkin taas vertailun vuoksi huomattavasti väljempää. Etummaiset penkkirivit ovat erittäin väljät. Paapuurin puolella on kaksi vierekkäistä penkkiä mukavalla hajuraolla naapuriin ja styyrpuurin puolella yksittäinen penkki! Kuinka mukavaa. Saa istua koko matkan yksin jos vaan älyää mennä bussiin ajoissa tai varata paikan. Huomattavaa on se, että onnibussissa ei edes saa varattua itselleen paikkaa. Tilan puolesta matkahuollon bussi vie siis voiton. Onnibus oli myös myyty aivan täyteen, mikä lisäsi epämukavuutta.

Onnibus taas ei pysähtele ylimääräisillä pysäkeillä, joten heidän kyytinsä on teoreettisesti hieman nopeampi. Matka Jyväskylästä Helsinkiin ja takaisin kesti kolme ja puoli tuntia. Hieman hitaammin kuin junalla. EB:llä Turkuun matka kesti neljä ja puoli tuntia sisältäen vaihdon Tampereella. Bussi myös kiersi kaikki perähikiät, kuten Jämsän. Tässä siis piste onnibussille.

VR:n junaverkko ja sen käppäisyyshän on kaikille tuttu juttu. Onnibuskin mainostaa, että matkustajille on käytössä ilmainen wifi, mutta tiesittekö, että myös matkahuollon busseissa on nykyisin tarjolla wifi! Itselleni tämä tuli positiivisena yllätyksenä. Onnibussissa on kaiketi myös kaikissa istuimissa oma virtapistoke. Tämä on positiivista. Myös joissain expressbusseissa oli töpselit, mutta ei kaikissa. Kannattaa siis tarkistaa tilanne. Sanoisin kokemuksesta, että onnibussin wifi toimii hieman nopeammin ja varmemmin kuin EB:n tai VR:n. Liekko heillä sitten autoissa ihan 4G-mobiililaajakaista. EB:ssä ja junassa olen pärjännyt paremmin ihan omalla puhelimen nettiliittymällä.  Tässä siis piste onnibussille.

Neljäs asia jonka huomioin tässä arvostelussa on vielä se, että EB:stä kuljettajalta voi ostaa vesipulloja ja edestä saa myös matkalukemista. Onnibussissa ei tällaista palvelua tainnut olla, joten piste EB:lle.

Olemme näin saapuneet siis tasapisteisiin, mutta osa arvioiduista asioista on ehkä hieman korkeammalla painotuksella. Otetaan avuksi siis Maslowin tarvehierarkia ja katsotaan kumpi bussiyhtiö pystyy tyydyttämään paremmin ihmisen perustarpeet.

Maslowin tarvehierarkia





















Kuten todettu molemmat bussiyhtiöt (Onnibus ja Väinö Paunu) tarjoavat tärkeimmän eli internet-yhteyden. Onnibussilla se oli kuitenkin vähän parempi eli tässä piste menee onnibussille.
Onnibus 1 - Paunu 0.

Molemmat bussiyhtiöt tarjoavat ilmaa, suojaa elementeiltä ja unta. Kummastakaan ei saa ruokaa ja seksin kanssakin on vähän niin ja näin. Ehkä omalla aktiivisuudella on vaikutusta asiaan. Viereisessä penkkirivissäni istunut jätkä sai onnibussissa söpön tytön juttelemaan kanssaan vilauttamalla Paperi-T:n kirjaa (melko läpinäkyvä pua-temppu). Ehkä hän olisi saanut nohevammalla toiminnalla tytöltä #fbclosen? Annetaan nyt tästä fysiologisten tarpeiden tyydyttämisestä kuitenkin piste EB:lle, koska sieltä sai vesipulloja. Vessat olivat molemmissa busseissa yhtä ankeita ja ruokahuolto piti järjestää itse.
Onnibus 1 - Paunu 1.

Molemmissa busseissa tuntui turvalliselta matkustaa. Turvavyötkin löytyivät ja molemmissa kehotettiin niitä käyttämään. Tasapeli tässä.

Yllätyin siitä kuinka paljon tuntemattomat juttelivat keskenään onnibussissa. Ehkä se on se väkisin ahtaaseen purkkiin tunkeminen se, joka saa ihmiset keskustelmaan keskenään. EB:ssä saat olla täysin omassa fyysisen koskemattomuuden kuplassasi. Ahtaassa onnibussissa joudut vähän kommunikoimaan vierustoverisi kanssa. Tässä siis tasapeli riippuen luonteestasi. Introvertille suosittelen EB:tä ja ekstrovertille onnibussia.

Kummallakaan bussilla matkustaminen ei tuota erityistä onnistumisen tunnetta tai stimuloi ongelmanratkaisua, spontaanisuutta (koska ostit bussiliput netistä jopa pari viikkoa etukäteen). Suurin haaste bussimatkalla oli löytää Helsingissä kampin terminaalista oikea laituri (vittu niitä on paljon). Onnibussit ja muut lähtevät kuitenkin nykyisin samasta, että en voi oikein jakaa pisteitä tästäkään.

Lopullinen ratkaisu näyttäisi siis olevan siinä, että oletko intro- vai ekstrovertti. Jos et tahdo kommunikoida kenenkään kanssa ja istua omassa kuplassasi turvassa niin valitse väljempi EB. Ekstrovertti voi sitten nautiskella läheisyydestä ja iloisesta puheensorinasta onnibussissa.

Laitetaan vielä plussia ja miinuksia
Onnibus:
+Saa manspreadata kuin alfa
+Ihan ok wifi
+Nopea
-Ahdas

Matkahuolto
+Väljää
+Wifi
+Vesipulloja
-Kiertää mm. Jämsän kautta

Tahtoisitte nyt varmaan tähän valokuvan jostain aiheesta. Valitettavasti en ottanut kuvia onni- tai expressbussin sisältä tai ulkoa, kun ei ollut kameraa mukana. Arvostan teitä sen verran, että en laittaisi mitään perunalla kuvattua tuhrua tähän. Joudutte nyt kuvittelemaan kaiken. Aika tylsää. Ihan kuin kirjojen lukeminen. Toivottavasti tulevaisuudessa tämän blogitekstin saa vaikka äänikirjana. Toivoisin, että tämän lukee Heikki Kinnunen. Oikeastaan voitte lukea tämän omassa päässänne nyt Heikki Kinnusen äänellä.








maanantai 1. elokuuta 2016

Max Perttula grillimaisteri mieshajuvesi

Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä, vielä voit tuoksua hyvältä jos haet grillimaisterituoksun. Nimittäin viime vuoden hittituotetta näkyisi olevan edelleen joidenkin myymälöiden hyllyissä.

Tunnetteko Max Perttulan? Hänhän on Suomen kovin parfymööri ja kova viiksimies. Alun alkaen Viitasaarelta ponnistanut Max on todellinen moniosaaja. Parfymöörin uransa lisäksi hän on melkoisen lahjakas muusikko.


Tarkempia tietoja miehestä saanee katsomalla dokumentin 44500 Max, jossa seurataan miehen pyrkimyksiä. Itselläni on ollut ilo tavata kyseinen miellyttävä herrasmies Arktisen upeeta festarilla, jossa olin joskus kaljapalkalla räpsimässä valokuvia. Tietty sain myös katsella niin paljon leffoja kuin sielu sieti, mikä oli myöskin aivan mainiota.

Maxilla on uransa alkuaikoina kuulemma ollut Viitasaaren nuorisotalolla jonkinlainen esittely tuotteistaan. Tämän esittelyn jälkeen kaupungin nuorisotoimenjohtaja oli silminnäkijähavaintojen mukaan avannut nuorisotalolta kaikki ikkunat ja karjunut kuinka "Tämä saatanan pillunkäry ei lähde täältä ikipäivänä!"

Miltä sitten grillimaisteri mieshajuvesi tuoksuu? Pakkauksen mukana tuleva kortti kertoo, että tuote ei ole tuoksuhyllyjen valtavirtaa. Tuoksussa pitäisi tuntua vihreä galbanumruoho, kirpeät hedelmät ja savuinen nuotion tuoksu. Valkoista puuta, kermaista myskiä, ambraa, vetiveeriä, vaniljaa ja nahkan ja sammaleen miehekästä vivahdetta! Eikös kuulostakin hyvältä, vaikka minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä puolet näistä tuoksuista käytännössä ovat.

Omaan nokkaanihan tämä on varsin miellyttävä ja todellakin persoonallinen. Makea vaniljaisuus ja savusaunamainen sateen jälkeinen tuoksu tulevat ensimmäisenä mieleen yhdistyen kesäyön kukkien hajuun. Minusta tuntuu, että olen haistanut grillimaisterin tuoksun pyöräillessäni tyhjiä teitä kesäyönä. Tuoksu on kuitenkin melko persoonallinen ja jakanee mielipiteet vahvasti. Itse sanoisin, että tuote on helposti 4/5, mutta en olekaan erityisen hyvin perehtynyt mieshajuvesien ihmeelliseen maailmaan. Tiedän kuitenkin mistä pidän, kun sitä haistan. Tämä on aivan mainiota ja Max on mielestäni onnistunut vangitsemaan suomalaisen kesäyön huuman puteliin hämmentävällä tavalla.

Mutta mitä sanoo suuri yleisö? Suoritin kaveriporukassani kyselytutkimuksen tässä tulokset sensuroimattomina:

Nainen 32
"uuuu! Panisin"
Tykkään tollasista makeista kuin vaniljaa 8 puol arvosanaksi. Positiivinen yllätys mun mielestä 4/5

Mies 33
3/5 aika makea en ostais itselle, mutta yllättävän hyvä ihan ok

Mies 30
En itse laittaisi mutta ei haittaisi vaikka olis vieruskaverilla 7.

Nainen 28
Nautiskelijan valinta, vähän makea, ehdottomasti miellyttävä. Nuorekkaan klopin, kesähulivilin tuoksu.

Nainen 27
4/5 hyvä ihan jees, vittu mua panettaa

Nainen 32
Vähän tervainen ilmelä, ehkä vähän hyttysmyrkkymäinen viehko. Miehisten miesten tuoksu. Jos tykkää miehisistä miehistä mutta ei tämä silti ole maskuliininen tuoksu 2/5

Mies 35
Liian mieto puuttuu "kickpunch". Pitäis olla pirtsakampi ja hapokkaampi. Itse käytän menneniä. Olen kyllä itse riittävän tumma mies käyttämään myös tummien miesten hajua.

Mies 42
7/10 aika miehinen. Pefletti joka on ollut saunassa kolme viikoa.

Nainen 26
Yllättävän vähän karmea odotin pahempaa 3/5

Nainen 29
Hyi helvetti pahasti axe vivahteinen, juuri sellainen kuin miltä voisi kuvitella vatsakkaan puolikaljun paidattoman keski-ikäisen grillibilemiehen haisevan 1/5 ykkönen rasvanhajun puutteesta.

Nainen 35
Haistamatta 5/5

Nainen 31
Haisee citymarketille älä jatka ton käyttämistä. Tosi halvan hajuinen. Citymarket/5

Mies 3? (en älynnyt kysyä kännipäissäni ikää, mutta jotain 30-34 sanoisin)
Ei se haissu läheskään niin pahalle kuin maistui. Maistui tosi kitkerälle.

Etenkin naisten keskuudessa tuoksu näytti jakavan mielipiteet, kun miesten arviot olivat huomattavasti neutraalimpia. 20 euron hintaan siis saat kohtuullisen laadukaan, rohkean, persoonallisen ja ennenkaikkea kotimaisen miesparfyymin. Max Perttulan nettisivuilta näemme, että miehen muiden tuotteiden hinta lähtee 50 eurosta ylöspäin kalleimman maksaessa jopa 120 euroa, eli tämä tuote on aidoksi Max Perttulaksi erittäin edullinen!

Pillunkäryä Viitasaarelta
















Kun tässä nyt on keskusteltu pillunkärystä niin palataanpa aiheeseen, josta keskustelimme jo aiemmassa blogipostauksessani. Muistattehan, että Skyrimiin on sellainen realistiset hevosen vaginat modi?

Nyt olen innovoinut uuden hienon keksinnön, jolla saadaan Suomi nousuun! Nimittäin realistiset hevosen vagina modit keppi- ja keinuhevosiin! Kuka voisikaan vastustaa täysin realistista ja aidon tuoksuista hevonvittua keppihevosessaan. Kyllä päiväkodin pihan ratsastuskilpailuissa ja huispausleikeissä muut vekarat olisivat kateellisia. Ettekö ostaisikin tällaisen huippuinnovaation? Ostaisittehan te Max Perttula mieshajuvedenkin?

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Mem! Thai-parturi-kampaamo

Entinen SÖMSVJ-Thai kampaamo herätti monien mielenkiinnon Jyväskylän yläkaupungilla. En vain aiemmin ole tuntenut ketään, joka olisi siellä uskaltanut käydä. Nykyisin liikkeen nimi on MEM! Thai-parturi-kampaamo. Omistaja on käsittääkseni kuitenkin sama.

Monilla tuntuu olevan paikkaa kohtaan jonkinlaisia ennakkoluuloja, että millaista jälkeä sieltä oikein tulee. Lähetinkin agenttini Jennin (nimi ei muutettu), joka tahtoi leikkauttaa otsiksensa jossain halvalla kokeilemaan paikkaa, jossa kukaan muu tuttavani ei ole uskaltanut käydä. Pyysin häntä myös selvittämään millainen paikka on hintatasoltaan, miljööltään ja laadultaan. Kuten epäilinkin hinta oli melko edullinen.

Jo valmiiksi jännittynyttä alkutunnelmaa kuulemma latisti hieman se, että sisällä oli odotusten vastaisesti useita asiakkaita vaikka kyltissä sanottiin, että heti vapaita aikoja. Jenni kuitenkin sai ajan tunnin päähän.

Paikka oli Jennin kertoman mukaan "Upea mesta! Ja oli muuten värikästä!"
Hän epäili thaiparturien olevan juuri tällaisia vaikkei Thaimaassa olekaan koskaan käynyt. Hän ei kertomansa mukaan ollut nähnyt missään niin paljon tekokukkia, outoa myynnissä olevaa thai-tilpehööriä, minisuihkulähteitä, kasveja, minipatsaita kuin tuolla. Paikan miljöö on siis aivan erilainen kuin kliinistä sairaalafiilistä hohkavat peruskampaamot. Ihana muovikoristekakofonia ja ilmassa leijaileva tuoksusekamelska vahvistivat kiehtovan etnistä tunnelmaa. Paikassa tuoksuivat ilmeisesti erilaiset suihkeet ja tukka-aineet samaan aikaan miedon huumaavasti, mutta lopulta hyvällä tavalla.

Etuhiusten leikkaaminen maksoi vaivaiset 4€, joka on agenttimme mukaan käytännössä ilmaista. Itsehän olen tällainen hiustenkasvattelija, etten ole parturissa käynyt 90-luvun jälkeen, niin yleinen hiustenlaiton hintataso on minulle tuntematon.

Meille valitettavasti ei selvinnyt mitä SÖMSVJ tarkoittaa, mutta Mem on ilmeisesti liikkeen omistavan naisen nimi. Mem itse on Jennin mukaan "Semmonen maailman kaunein nuorekas, josta on vaikea arvata ikää, mutta voi olla jotain 40-50 välillä.". Palvelukin oli ilmeisesti hyvin tomeraa ja  "Ei paljoa kyselty". Mem oli Jennin sanojen mukaan käsittämättömän tehokas ja oli huikannut seuraavalle asiakkaalle, että ei mene kuin pari minuuttia tämän asiakkaan kanssa! Ja niinhän se todella menikin. Jenni oli pitänyt jännityksestä silmiään kiinni, kun Mem saksi menemään niin vauhdilla. Lopputulos oli lopulta ihan ok. Tällä hinnalla palvelu ja leikkaus olivat kuulemma priimatasoisia.

Lisänä Jenni mainitsi vielä, että paikassa oli leikkinurkkaus lapsille yhdistettynä myyntirihkamahyllyyn ja omistajan hääkuva ja jotain lehtileikkeitä. Paikalla vaikutti olevan ilmeisesti myös joitain vakioasiakkaita: vanhempi mies ja itä-eurooppalainen blondattavana istunut nainen. Kysyinkin, että olivatko he sellaisia ihmisiä jotka ovat ottaneet saman kampauksen 80-luvulta asti ja uskoisiko Jenni, että Mem voisi loihtia aidot kasarikampaukset tuosta vaan? Ilmeisesti tämä saattaisikin onnistua hyvin ja halvalla. Miettikääpä miten upeat Bollywood-fledat voisitte käydä täällä laittamassa ja halvalla!


Pitäisikö itsekin käydä parturissa ja ottaa vaikka tällainen komea ja miehekäs Chiranjeevi-kampaus?
















Mietitte varmaan, että millainen se lopputulos sitten oli? No tässä teille kuva Jennin upeasta superedullisesti leikatusta 4€ otsiksesta.

"Vihaan maailmaa, mutta otsikseni on ihana."






















Vaikkei SÖMSVJ-sanan merkitys selvinnyt voidaan miettiä mitä MEM tarkoittaa. Mem voi wikipedian mukaan olla ihmisen nimi. Näköjään Mem nimisiä löytyy sekä miehiä, että naisia. Mahtavan tasa-arvoinen nimi siis. Kaikille teille sukupuolineutraalista kasvatuksesta innostuneille siis hyvä vaihtoehto!

Ruotsissa on myös Mem-linna. Varmaan jonkun homoloordin asuttama (heh heh)

Mem on psykedeelinen amfetamiini ja mars excursion module. Laite, joka 60-luvulla suunniteltiin ihmisen lähettämiseksi marsiin. Miksikö niputin nämä yhteen? Varmaan 60-luvun takia ja siksi, kun äidinkielen opettaja lukiossa sanoi, että yksi lause ei ole kappale. Nyt on kokonainen kappale.

Onhan noita muitakin merkityksiä, katsokaa itse:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mem_(disambiguation)

Lisäksi tahtoisin lähettää MV-lehdelle sellaisia terveisiä, että olen syvästi järkyttynyt ja surullinen siitä, että käytitte blogistani otettua kuvaa lidlin kotimainen olut-tölkistä ilman lupaani. Luulin, että puolustatte rakasta isänmaatamme rikollisilta, ettekä itse suorita rötöksiä esimerkiksi tekijänoikeusrikkomusten muodossa. Sydämeni on särkynyt syökää sontaa. :'(

torstai 24. maaliskuuta 2016

Lisää edullisia kesäoluita: Kotimaista IPA ja vehnäolut, Laitila kukko ipa sekä Saimaa red ale.

Aloitetaan tärkeimmällä, eli vuosittaisella katsauksella Juha Miedon mämmikuntoon. Iltalehden sivuilla Mietaa uhoaa, että tänä vuonna mämmiä menee 30 ropposta.

Viime vuonna olin jo huolissani siitä, että Miedon mämminsyönti on kääntynyt laskuun. 2011 hän söi 50 mämmiropposta, 2013 upposi enää 40 ja nyt 2016 tässä iltalehden urheilu-uutisessa saldo on vaivaiset 30! Onko siis ennustettavissa, että parin vuoden kuluttua mies ei enää saa alas kuin 20 ropposta?

Ikä ei tule yksin ja päivittäinen kalorintarve varmasti vähenee iän tuoman aktiivisuuden vähenemisen ja elimistön normaalin toiminnan hidastumisen myötä. Tämä voisi osaltaan ennakoida vääjäämätöntä alamäkeä kohti hautaa, jota Juha laskettelee jo eläkepäivillään.

Kokeilaanpa ennustaa Mietaan kuolema mämmi-indeksillä. Jos 2011 mämmiä meni 50 rasiaa, 2013 40 ja 2016 30, niin voidaanko olettaa, että mämminsyöntikyky on suoraan verrannollinen Mietaan jäljellä oleviin vuosiin? Jos oletetaan optimistisesti, että mämminsyönti vähenee 10 rasiaa kolmessa vuodessa niin Mietaalla olisi enää yhdeksän elinvuotta jäljellä, kunnes ei enää mene roppostakaan alas.

Juha on syntynyt 1949. Hän on siis suunnilleen saman ikäinen kuin äitini ja intialainen supertähti Rajinikanth. 67-vuotias. Jos Juhalle annetaan vielä yhdeksän hyvää mämmivuotta niin hän kuolisi 2025 76-vuotiaana. 76 vuotta taitaakin olla hänen sukupolvelleen melko uskottava keskimääräinen elinajanodote. Tarkistetaan siis tämän arvion paikkansapitävyys, kun Juhasta aika jättää.

Lisäksi iltalehden toimittaja voisi opetella si-järjestelmän yksiköt. 36000 kaloria on vain murto-osa ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta. Minun kokoiseni ukkeli käyttää 1800-2000kcal energiaa päivässä pelkästään elintoimintojen ylläpitoon. Eli 1800000 kaloria.

Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474
Viitattu 24.3.2016

Tuoreehko kuva Intian ikiomasta Juha Miedosta













Kotimaista IPA
Kotimaista ipa on s-ryhmän oma yritys tulla pienpanimobuumin luomille olutmarkkinoille. Tämän ipan on valmistanut laitilan juomatehdas. Kotimaista ipa on selkeästi tehty hieman jenkkityyppiseksi. Lasiin kaadettuna se on vaalea ja samea. Maku sitruksinen, jopa simamainen. Mukana kelluu kevyt hiivan tuottama aromi, joka ei välttämättä ole huono jos siis pitää tuosta simamaisuudesta, mutta se tekee kokonaisuudesta ehkä vähän tunkkaisemman. Tuoksu on aika mieto, eikä makukaan tosiaan mikään mullistava.

Simppeli hieman greippimäinen katkeruuteen päättyvä olut. Katkeroaineita ei muistaakseni kerrottu purkin kyljessä, mutta kyllä niitäkin tästä löytyy havaittava määrä.

Voin väittää, että juon tätä ennemmin kuin otan turpaani, tai jopa juon mielumin kuin keskimääräistä bulkkilageria. On tämä kuitenkin aika luonteeton ja mitäänsanomaton bulkki ipa. Ihan ok jos ei odota mitään suurta aromiräjähdystä. Hinta on kuitenkin naurettavan halpa. Maksoiko tämä vaivaiset 2€+ pantti. Tölkki on 0,5l ja alkoholipitoisuus 4,7%.

Arvosanaa nostaa tässä tapauksessa erittäin edullinen hinta:
2½/5.

Kotimaista vehnäolut

Samaan sarjaan edellisen kanssa on tullut myös laitilan valmistama vehnäolut. Hinta ja pakkauskoko ovat samat. Tämä on todella mieto ja suorastaan mitäänsanomaton vehnäolut. Jos et pidä vehnäoluen aromeista, niin niitä ei oikeastaan tässä ole. Tätä voisi verrata aika hyvin jääkylmään vaaleaan hoegardenin vehnään, jonka tilalla voitkin varmasti juoda tämän huoletta sitruunaviipaleen kera. Hajuton mauton, virhemausta ja mistään erikoisemmasta vapaa vehnäliru. Halpaa ja helppoa kesäjuomaa tästä.
2/5.


Kukko ipa

Mietin aluksi, että onko Kukko ipa sama tuote kuin kotimaista ipa. Kaadettuani oluen lasiin ero oli kuitenkin selvä. Siinä missä kotimaista ipa on vaalea ja samea, on kukko ipa kuparisen ruskehtava ja kirkas. Tuoksu ei vielä lupaa suuria, mutta antaa viitteitä kevyestä brittihenkisyydestä, kuten myös maun ensipuraisu.

Laitilan nettisivujen mukaan käytetyt humalalajikkeet ovat kuitenkin amerikkalaisia. Yllättävän brittiläisen aromin ovat niistä kuitenkin loihtineet. Humalina siis: columbus, centennial ja amarillo.

Etenkin columbus on humala, joka aromina voi tuoda makuun hieman tunkkaisen ja maamaisen aromin. Centennialissa on kevyesti samaa vikaa selkeän sitrusaromin ohella. Amarillo taas on sitruksinen ja pahimmillaan hieman metallimainen. Omaan suuhuni näiden aromit kuitenkin toimivat ja humalointi on mukavan erilainen verrattuna moniin muihin maitokaupassa myytäviin tämän tyylin oluisiin tarjoten juuri sopivan vivahduksen sitruunaisuutta ja kukkaisuutta voimakkaamman maamaisen aromin sekaan. Vielä, kun rungossa maistuvat hieman tummemmat crystal/cara-maltaat niin tämä on mielestäni oikein tervetullut ja maistuva tuttavuus. Laitilan talon makukaan ei minua tässä haittaa vaan kokonaisuus toimii.

Tällä oluella taitaa olla tämänhetkinen kotimaisten markettioluiden katkeroennätys, se on yllättävän kova 65 EBU. Tämä selittyykin varmaan sillä, että columbus ja centennial molemmat ovat melko korkean alfa-hapon humalia. Hintaa noin 2,60€/0,5l.
3½/5.

Saimaa red ale

Saimaakin oli saanut uuden oluen kevääksi kauppohin. Olen jo aiemmin nautiskellut mielelläni erittäin kohtuuhintaisia saimaan pale alea ja vaaleaa lageria. Molemmissa on mukavan aromaattinen jenkkityylinen humalointi. Erityisesti vaalea lager yllätti tässä, että siihenkin on työnnetty mukava jenkkityylinen aromihumalointi. Vaikka oluet ovatkin aika mietoja maultaan, niin aromit ovat olleet kohdallaan ja hinta edullinen. Molemmat tuotteet oikein kelvollisia. Samassa hintaluokassa, eli siinä 2,30-2,40€ pintaan liikkuu nyt myös tämä red ale.

Tähän red aleen on työnnetty sekaan vehnämallasta ja se tuottaakin taas saman ongelman kuin olvi apan kanssa. Maku on happaman vehnäinen. Maitokauppavahvuudessa tämä maku dominoi liian voimakkaasti ja peittää kaikki muut aromit niin pahasti, että tämä menee täysin itseltäni ohi. Humalointi maistuu, mutta en oikein saa siitä mitään otetta.

Saimaan nettisivut ovat niin sekavaa kikkailua, että niiden käyttäminen on täyttä tuskaa ja en löytänyt sieltä vielä tämän tuotteen kuvausta, eli on vaikea kertoa tarkempia tuotetietoja.
1½/5.


Jooh elikkäs.






maanantai 14. maaliskuuta 2016

Koff ja olvi apa

Miettikääpäs tilannetta, että menette baariin hengailemaan ja joku äijä tulee sanomaan teille:
"He doesn't like you....", osoittaen pallinaamaista kaveriaan ja jatkaa "I don't like you either..."

Missä kuvittelisitte tällaisen tilanteen tapahtuvan? Äänekoskella? Suolahdessa? Kuusankoskella? Viitasaarella? Ei. Tämä tapahtui Tatooinella Luke Skywalkerille. Ajatelkaa, että Luke asui planeetan kokoisella Äänekoskella. Siellä ei kai ollut mitään nuorten hipsteribaaria vaan tuollainen perustatooinelaisten junttien juottola vaan. Siellä ei varmasti ollut tarjolla apaa, elikkäs american pale alea, jota nyt arvosten.

American pale ale on tyylillisesti melko helppo juotava ja varmasti suomalaiseenkin makuun sopiva olut. Tyypillisesti se on vaalea eikä erityisen maltainen. Maussa voi olla kevyitä makeita karamellisia tai leipämäisiä erikoismaltaan aromeja, mutta ei mitään erityisen voimakasta, jotta humala-aromit pääsevät hyvin esiin. Valmistetaan vaaleasta amerikkalaisesta maltaasta. Alkoholipitoisuus yleensä 5% paikkeilla. Tyypillisesti kuitenkin ~ 4,5 - 6 %

Katkeroaineiden määrä on kohtuullinen EBU:n liikkuessa välillä 30-45. Tottumattomaan suuhun tuo 45 voi alkaa jo tuntua voimakkaalta. Humalan aromi on monesti sitruksinen jenkkihumalan aromi, kuten cascade. Tämä ei kuitenkaan ole mikään vaatimus.

Eli lyhyesti, voidaan sanoa, että american pale ale on vaalea, kevyesti karamellinen tai leipäinen kohtuullisen voimakkaastikin aromi- ja kuivahumaloitu ja sitruksinen pintahiivaolut.

LÄHDE: http://www.bjcp.org/2008styles/style10.php
Viitattu 14.3.2016

Koff apa
Koff apan tekniset ominaisuudet ovat: EBU 35, alkoholi: 4,5% ja humalalajikkeina mosaic ja citra. Pakkauskokoja löytyy 0,33l ja 0,5l. Hieno homma. Isomman tölkin hinta oli minimanissa 2,69€. Tämä ei mielestäni ole kovin kallis, kun useimmat markettien vahvasti humaloidut pienpanimo-oluet maksavat lähes poikkeuksetta yli 3€ pakkauskoon ollessa 0,33l. Tietenkin iso panimo voi helposti jyrätä pienpanimon hinnassa, mutta voiko se tehdä sen laadussa?

Ensituoksut tölkistä ovat erittäin positiiviset. Tuoksu on sitruksisen kirpakka, vähän havuinen ja raikas. Maussakin tuntuu samaa mukavaa greippistä sitruksisuutta ja havumetsäisyyttä. Maltaiden makua ei ole hirvittävästi, mutta kevyt karamellimaisuuskin sieltä löytyy. Markettiolueksi molemmat aromit ovat yllättävän hyviä. Loppua kohti maku kuitenkin hieman lässähtää ja jää vetiseksi, etenkin oluen lämmetessä.

Olut on oikein mukavaa virkistävää juotavaa ja erittäin hyvin tyylinmukainen. Voisinkin suositella tätä lämpimästi Olvi ipan ja keisari 66:sen kilpailijaksi. Väitänkin, että tämä on jopa keisaria parempi, muttei olvi ipan veroinen. Oikein hyvä yritys koffilta! 3½/5!

Olvi apa
Kun tuo olvin ipa on niin hyvä, odotukset olivat korkealla tämänkin suhteen. Tämä oli minimanissa 10cnt koff apaa kalliimpi ja tölkki on hienompi. Koffin tölkki näyttää ihan koff tölkiltä, tässä on satsattu ulkonäköön. Humalina tässä oli: citra, chinook ja equinox. Eli vähän samoilla linjoilla liikutaan koffin kanssa. Sitrusta ja havua.

Katkeroaineita tässä on markettiolueksi yllättävän paljon, jopa EBU 58, joka on kevyesti enemmän kuin tyylille on ominaista. Alkoholia onkin kaupan kaljaksi maksimit eli 4,7%. Suurimpana teknisenä erona koff apaan tässä on se, että tähän on käytetty mukaan vehnämallasta. Joissain uudemmissa apa-oluissa olen nähnyt vehnääkin, mutta harvemmin.

Vehnäisyys maistuukin oluessa pienenä happamuutena ja tuhkaisuutena, joka ei itseäni miellytä erityisemmin tämän tyylisessä oluessa. Vehnäoluet vehnäoluena (vaikkakin niissäkin on yleensä 45-55% ohramallasta). Humalan aromitkin ovat tässä melko sekavat ja tuntuvat hukkuvan vehnäisen happamuuden alle. Tuoksussa on sitrusta, mutta chinookin tyypillistä havuisuutta en erityisesti haista, enkä maista. Olisiko se sitten tuhlattu katkeroiden nostamiseen keiton alkuvaiheessa, sillä katkerot tässä kyllä maistuvat mukavasti. Aromi on kuitenkin vähän liian painollaan happamuuteen ja kirpeyteen, enkä saa tästä oikein sekeää otetta. Vähän outo tämä on, eikä oikein minulle mieleinen. Maku on myös vähän metallinen ja jopa juureksinen.

Ehkä tämä ei ole ihan tyypillisin apa, mieleeni tulee enemmän vehnä ipa, enkä oikein hirveästi innostu tästä. Tälle annan arvosanaksi vain 2/5. 

Ensin meitä oli vain pari apaa ja mä. (Kuva: Jaakko)
















Oletteko miettineet, että tosi monet tietokoneroolipelien nakumodit taitavat olla teinipojille suunnattuja. Kaverit linkittelivät irkissä uuden black desert pelin nakumodia. Mietin, että olisiko aika tehdä feministinen nakumodi, jossa naishahmoilla olisi kunnon alamajavat ja kainalokarvat! Ei kai kenelläkään keskiaikaisessa fantasiamaailmassa elävällä emansipoituneella soturinaisella ole tuollaista posliinipillua? Xenallakin oli varmasti kunnon karvatuhero. Onhan skyrimiinkin realistiset hevosenvagina modit, niin miksei sitten realistinen ihmisvagina? Lopettakaa se patriarkaalisten naisia alistavien seksististen ulkonäkövaatimusten levittely ja asentakaa alamajavamodi!


Työturvallinen feminatsimodi





maanantai 29. helmikuuta 2016

Lidl kotimainen olut

Uusin ja ilmeisesti halvin markettibulkki on täällä. Kyseessä on lidlin otsikon mukainen koruttomasti pakattu bulkkiolut.

Yksi 0.33l tölkki maksaa 0,82€, eli on 7cnt bulkkioluen kuningasta nobelaneria halvempi. Erona näissä on se, että kotimaisen oluen ainesosaluettelo sisältää ohratärkkelystä. Nobelaner käsittääkseni on täysimallasolut ja siten lähtökohtaisesti laadukkaampi tuote. Ohratärkkelystä lisätään olueen samasta syystä, kuin lisäät kiljuun tai kotiviiniin sokeria. Saat enemmän alkoholia laittamalla vähemmän kalliita valmistusaineita ja makua. Kotimaisten panimoiden selitys tälle on se, että tämä parantaa "juotavuutta" eli toisinsanoen "mauttomuutta". Eihän suomalaiseen makuun sovi mikään liian voimakas.

Aionkin nyt arvostella oluen maistamatta ja toisen kerran maistamisen jälkeen.

Maistamatta:
Olut on tyypillinen suomalaiseen makuun tehty mauton bulkkilager. Humalan aromi on juuri ja juuri aistittavissa tuoksussa ja maussa. Runkoa ei ole nimeksikään, sillä sekin vähä maltainen maku, jota edes bulkkioluelta voi odottaa on laimennettu ohratärkkelyksellä olemattomiin. Jos tästä pitää jotain positiivista keksiä, niin oluessa tuskin on huomattavia virhemakuja. Todella tylsää kännijuomiseen tarkoitettua halpiskaljaa, jota ei voi erityisesti suositella kenellekään, kun vieressä on edes hituisen verran mielenkiitoisemmat nobelaner ja grafenwalder oluet, joissa on hieman makua ja särmää.

Arvosana 2/5. Yleisarvosanaa siis tässä nostaa oluen erittäin edullinen hinta!

Maistamisen jälkeen:
Olut on tyypillinen suomalaiseen makuun tehty mauton bulkkilager. Humalan aromi on juuri ja juuri aistittavissa tuoksussa ja maussa. Katkeroa oli hituisen odotettua enemmän, muttei mitenkään ihmeellisesti. Runkoa ei ole nimeksikään, sillä sekin vähä maltainen maku, jota edes bulkkioluelta voi odottaa on laimennettu ohratärkkelyksellä olemattomiin. Jos tästä pitää jotain positiivista keksiä, niin oluessa ei ole huomattavia virhemakuja. Todella tylsää kännijuomiseen tarkoitettua halpiskaljaa, jota ei voi erityisesti suositella kenellekään, kun vieressä on edes hituisen verran mielenkiitoisemmat nobelaner ja grafenwalder oluet, joissa on hieman makua ja särmää.

Arvosana 2/5. Yleisarvosanaa siis tässä nostaa oluen erittäin edullinen hinta!

Kotimainen olut karuissa arktisissa oloissa (parvekkeella)
























Edellisestä intialeffapostauksesta onkin kai kulunut jo aika paljon aikaa ja olen ehtinyt katsomaan muutamia hyviä (ja helvetin monta huonoa) lisää. Voisinkin kertoa teille niistä.

Don (2006 & 1978)
2006 vuoden Don on Shah Rukh Khanin uusintaversio Amitabh Bachchanin samannimisestä toimintaleffasta. Olen katsonut molemmat ja todennut ne aivan kelvollisiksi. Uudempi on moderni ja viihdyttävä toimintapläjäys jossa on hitusen verran vähemmän tanssikohtauksia kuin bollywood-leffoissa yleensä. Molemmissa leffoissa leffan tähti tekee kaksoisroolin esittäen mafiamies Donia, jota poliisit jahtaavat ja sitten Donin kaksoisolentoa. Tämä on todella perinteinen resepti bollywood-leffoissa. Nämä kuitenkin ovat melko hauskoja ja viihdyttäviä. 70-luvun leffassa on hauskaa machoilua ja kevyesti huumorin puolelle venyvä 70-luvun jytäävä puvustus.


Don on kova jätkä.



















Ylpeys käy lankeemuksen edellä.



















2000-luvun versiossa meininki on tosiaan moderni vaikka juoni on lähtökohtaisesti sama. Voisin suositella, että katsotte molemmat versiot näistä leffoista. Ihan hauska nähdä miten leffan teko tuollapäin maailmaa on kehittynyt.

Shah Rukh Khan kuitenkin selkeästi yrittää välillä tehdä hieman kansainvälisempiä elokuvia toisin kuin esimerkiksi Akshay Kumar, jonka leffat ovat 100% intialaisille suunnattua aivotonta soopaa. Oman genrensä bulkkilageria siis, intialaiseen makuun! Shah Rukh osaa, tai ainakin  yrittää myös näytellä, joten hänen leffojaan on muutenkin vähän helpompi katsella. 70-luvun Amitabh on lähes aina jäykkä kivikasvokovis, esikuvana luultavasti Clint Eastwood kaksine ilmeineen (hattu päässä ja ilman hattua).

Näissä 70-luvun leffoissa on kuitenkin oma viehätyksensä. Suosittelen lämpimästi! Donista on myös kakkososa, joka ei ole ihan  ykkösen veroinen, mutta ihan ok sekin.





Action Jackson
Tämä on varmasti tykeimpiä Bollywood-actioneita jonka olen nähnyt. Kehuin aiemmin Ajay Devgnin Singhamia, mutta tämä on vielä kovempi. Naistähtenä leffassa on söpö Sonakshi Sinha, jonka erikoistaito on laittaa "naama norsunvitulle" aivan uskomattoman taitavasti. Ilmeisesti Carl "Apollo Creed" Weathersilla on saman niminen kasarileffa, mutta sitä en ole nähnyt.

En oikeastaan osaa sanoa tästä leffasta hirveästi muuta kuin, että toiminta on aivan jäätävän överiä ja törttöilykohtaukset ovat jokseenkin huvittavaa perus uunoilua, jolla tämän tyylilajin leffat on täytetty. Juoni on tässä muutenkin sivuseikka, mutta yllätys yllätys: Tässäkin on kaksoisolento ja kaksoisrooli. Tämä kaikki on vain tekosyy juoksuttaa kuvaruudulle toinen toistaan hölmömpiä vitsejä ja fysiikanlakeja uhmaavia toimintakohtauksia. Samalla tavalla kuin se makaronilaatikko, jota syötte on vain tekosyy nostaa ketsuppia suuhun, kun ei sitä voi pelkiltään syödä. Eihän kukaan makaronilaatikosta oikeasti tykkää, mutta ketsupista tykkäävät kaikki!

Katsokaa näitä kuvakaappauksia ja traileri. Ne kertovat enemmän kuin tosi monta sanaa. Jos Action Jackson olisi lihamakaronilaatikko, niin siinä olisi koko tuubi ketsuppia.


Laittaisin vielä yhden katanan AJ:n hampaiden väliin jos saisin itse päättää.












Intialeffoissa ei voi näyttää suudelmaa tai tissejä, mutta naiselle voi antaa turpaan.






Jai Ho
Tämäkin on remake. Alkuperäinen leffa on käsittääkseni Megastar Chiranjeevin Stalin, joka sekin kaiketi remake jenkkileffasta Pay it forward, mutta mitäpä väliä. Ja joo, leffan nimi oli tosiaan STALIN. Chiranjeevillä on myös Hitler niminen leffa, mutta se on toistaiseksi katsomatta.  Tuossa Pay it forward leffassa näkyy olevan Haley Joel Osment. Oletteko nähneet mitä se näyttää nykyisin? Se näyttää nimittäin naamaltaan aivan samalta kuin lapsena. Keho vain on kasvanut sen söpön pikkulapsen naaman ympärille isoksi michelin ukoksi. Todella hämmentävää!

Tässä jäbille kuvakaappaus Stalin-leffasta. Ja joo oon kattonut tämänkin.












Elokuva kertoo sellaisesta miehestä, joka keksi tavan parantaa maailmaa, että jos jokainen auttaa aina neljää ihmistä ja näistä autetuista jokainen auttaa taas neljää, niin maailmasta tulee parempi paikka. Äijä sitten joutuu jonkun rötösmiehen kanssa vaikeuksiin ja tulee helvetisti tappelua. Salman Khanin leffaksi tämä on tavallista parempi ja toimintakohtaukset ovat todella hyvin tehtyä ja julmaa mäiskettä. En nyt osaa sanoa, että oliko tämä oikeasti hyvä leffa, mutta lopputaistelu ainakin jäi mieleen poikkeuksellisen hyvänä, enkä muista kovasti haukotelleenikaan leffan aikana niin ajattelin mainita tämän tässäkin. Lisäksi tässä on hyvin paljon ajatuksia herättävä sarja kuvakaappauksia:


Kai James Bondkin on tän tehnyt?






*HOP*














"FUU FUU" T: autonkuljettajaukkeli





*HOP*









"FUU FUU" T: rötösmies






















Om shanti om
Laitetaanpa listalle yksi Shah Rukh Khanin leffa lisää. Tämä on romanttinen rikosdraama. Kuulostaako vähän tylsältä? Ehkä ei kuitenkaan. Tässä vaiheessa olette jo sen verran kovia intialeffatietäjiä, että tajuatte varmaan tämän leffan viittaukset. Tämä leffa itseasiassa parodioi aika hauskastikin Bollywoodia itseään ja sen kliseitä. 70-luvulla leffatähteyteen nousemassa oleva nuori mies kuolee ja syntyy uudelleen nykypäivään. Leffassa hassutellaan monilla genrejen kliseillä ja viljellään runsaasti viittauksia muihin leffoihin.

Elokuva oli todella positiivinen yllätys itselleni ja tykkäsin siitä kovasti. Suositan lämpimästi jos pelkkä päätön toiminta ei maistu ja sinulla on jonkinlainen tietämys bollywood-elokuvista.


Juu, mulla kanssa tekee kipeää diskossa.




TAJUSITTEKO LÄPÄN? Varmasti tajusitte?



















Policegiri
Laitetaan listalle vielä yksi perinteinen superpoliisileffa. Tässä leffassa yksi bollwoodin vakionaamoista Sanjay Dutt esittää kovispoliisia, joka pistää korruptoituneet poliitikot ja muut poliisit kuriin. Tämä on varsin onnistunut toimintakomedia siinä, että se on aika hauska ja toiminnantäyteinen mäiske. Näissä joissain leffoissa on vielä samaa aivottomuutta ja machoilua kuin 80-luvun jenkkitoimintaleffoissa, joka on tärkeä osa niiden viehätystä. Tästä ei oikein voi muuta sanoa kuin, että jos bollywoodtoiminta maistuu, niin tämä on hyvä lisä katsomislistalle.


Nämä leffatkin ovat muuten parempia, jos tiputtelee märkää samalla.












tiistai 23. helmikuuta 2016

Siwan vihreä tee

Olen pöyristynyt ja totaalisen yllättynyt. Siwasta sai jotain halvalla! 50 pussia vihreää teetä hintaan 2€! Tämä on niin ennätyksellisen halpaa, että minun oli aivan pakko ostaa rasia tätä testiin.

Pakkaus on selkeä ja simppeli. Oleellinen informaatio välittyy hyvin. Vihreä tee 50 pussia. Valmistusmaa näkyisi olevan Puola. Onko tämä teelehtien alkuperämaa, sitä pakkaus ei kerro.

Maku onkin hyvin itä-eurooppalainen. Join erittäin samanmakuista vihreää teetä edellisellä Venäjän-matkallani. Maku on hieman tunkkainen ja hieman tanniininen, mikä saattaa johtua siitä, että kuumennan teeveden töissä mikroaaltouunissa ja se saattaa lämmetä hieman liian kuumaksi. Lähtökohtaisesti kuitenkin sanoisin, että näin halvaksi teeksi tämä on aivan juotavaa. Ei edes niin ankeaa kuin se vihreä tee, jota ostin Venäjältä kotiin. Samaa henkeä juomassa kuitenkin on. Tätä ei kannata hauduttaa liian vahvaksi, kun tämä on mitä on. Tällaisena työpäivän bulkkiteenä menee kuitenkin ihan hyvin. Olen juonut huonompaakin. Hinta on niin naurettavan halpa, että se nostaa arvosanaa huomattavasti.

En sitten tiedä missä on tingitty, kun hinta on saatu näin alas. Ehkä  tämä tuhoaa sademetsiä, tappaa sammakoita, alistaa viljelijöitä, on epäreilua, epäluomua ja tehty vähän huonommista osista? Mutta maailma on epäreilu paikka ja ne sammakotkin ovat varmasti myrkyllisiä tai niiden nuolemisesta saa psykedeeliset sävärit. Eli ne on huumeita, eli pahinta mahdollista myrkkyä ja syntiä. Parempi, että kuolevatkin mokomat.

Arvosanaksi annan 3/5. Ei tästä suurempaan nautiskeluun ole, mutta aivan kohtuullista bulkkiteetä kovaan kulutukseen.



Läjä teetä ja jotain bisnessalaisuuksia taustalla.















Tahtoisin vielä jakaa teille tärkeän tiedotteen: Rokkibändini Salamapartio on julkaissut ensimmäisen minilevynsä ja teidän kannattaisi mennä kuuntelemaan se ainakin tuhat kertaa, että saadaan spotifystä kaljarahaa. Käytännössähän se on teille halvin mahdollinen eli ilmainen. Bandcampista voitte jopa ladata levyn ilmaiseksi vaikka puhelimeenne niitä hetkiä varten, kun ette ole netin äärellä.

Voitte tarjota meille myös keikkoja. Ollaan halpoja ja hyviä. Lisäksi tosi hyvän näköisiä ja vaatimattomia.

Spotify



Bandcamp



torstai 7. tammikuuta 2016

Silvercrest kuulokkeet

Moi. Ajattelin tänään kirjoittaa teille lidlistä ostamistani kuulokkeista. Oikeastaan muusikoiden.netin keskustelu innoitti tämän ostoksen, sillä eräs käyttäjä kertoi näiden olevan hintaluokassaan ylittämättömät.

Näiden hinta oli piirun verran alle kympin. Aika halpaa sanoisin. Vertailen näitä toisiin halpisluureihin, joita olen käyttänyt, eli sennheiserin px100:siin. Niiden hinta on tällä hetkellä verkkokaupassa 49,9€. Eli nyt arvosteltavat luurit ovat noin viisi kertaa edullisemmat. Erona luureissa on tietty se, että px100:set ovat avoimet ja nämä kai yrittävät olla suljetut.

Kuppien materiaali on jotain vähän kovempaa ämpärimuovia, mutta mattapinta on mukavan tuntuinen. Luurien pehmusteet tuntuvat ihan hyviltä korvilla ja luurit myös istuvat kohtuullisesti omaan jättipäähäni. Sankojen sisällä kulkee jämäkän ja hyvän tuntuiset rautalangat, jotka herättävät luottamusta siitä, että nämä voisivat hyvinkin kestää tovin oikeaa käyttöä. Piuhakin on hyvän tuntuista kangaspäällysteistä, mutta plugi perus rimpula. Jos näitä vertaa mekaanisesti sennheiserin px100 luureihin voittavat nämä sen vertailun helposti. Sen verran muovisilta rimpuloilta ne näihin verrattuna tuntuvat. Px100:sten suurin ongelma oman kokemukseni mukaan on että niistä hajoaa plugin pää melko helposti. Silvercrest luurien suhteen asia on vielä selvittämättä. Px100:sten pehmikkeet kulahtavat nopeasti. Ne on kuitenkin helppo korvata. Näiden pehmuste tuntuu melko kulutuskestävältä.

Soundi kuitenkin ratkaisee:
Voin kertoa suoraan, että px100:set kuulostavat paremmilta. Niissä on erottelevampi alapäätoisto ja yleisesti selkeämpi soundi. Silvercrest luurien toisto on hieman tumppu ja jäisin myös kaipaamaan kirkkainta yläpäätä. Lähtökohtaisesti soundissa ei kuitenkaan ole isompaa vikaa. Se on vaan vähän nuhainen. Testasin ensin kuuntelemalla Totoa ja totesin, että eloa ja heleyttä puuttuu. Sen jälkeen kuuntelin Sleepin dopesmokerin, ja totesin, että vaikka bassojytyä on, on se vähän tunkkaista. Voisin melkein väittää tykkääväni samsungin puhelimen mukana tulleiden nappikuulokkeiden soundista enemmän, mutta mielestäni ne ovatkin puhelinnapeiksi yllättävän jees.

Hintaansa nähden nämä ovat kuitenkin oikeasti käyttökelpoiset luurit vaikka radion tai käppähevin kuunteluun työmaalla jossa on pientä taustahälinää. Mistään huikeasta elämyksestä ei ehkä kannata haaveilla etenkään jos on yhtään kultakorva, mutta tuskin kukaan sitä kympin luureista odottaakaan? Voisin vielä lisätä, että värivalikoima oli melko laaja ja hurja. Oli pinkistä violettiin ja punaiseen. Sitten myös perus mustia, harmaita ja valkoisia. Mielestäni nämä ovat ihan kivan näköiset.

Antaisin näille arvosanaksi 3½/5. Perusteluitahan tuossa tuli jo.


Vau luurit.
















Huomasitteko muuten, että pornhub oli julkaissut taas tilastot siitä mitä ihmiset olivat hakeneet? Sieltä löytyi pari mielenkiintoista juttua jotka pistivät silmääni ja opin aivan uudesta fetismistä/pornogenrestä.

Hakusana "giantess" on ilmeisesti parina viime vuotena kerännyt runsaasti suosiota. Päätin ottaa selvää mistä on kysymys ja rohkeana tutkijana hain millaista materiaalia pornhub tarjoaa kyseisellä hakusanalla.

Ilmeisesti giantess-porno on sellaista, että godzillan kokoinen nainen alistaa ja jopa syö muurahaisen kokoisia miehiä. Hyvinkin mielenkiintoinen fetismi, joka ei ehkä ole täysin oma kakkupalani tai teekuppini, mutta voin hyvin ymmärtää sen takana piilevän seksuaalisen latauksen. Olen kuitenkin aiemmin törmännyt syödyksi tulemisen fetismiin eli vorarefiliaan.

Enemmän minua yllätti, että tästä nimenomaisesta pornogenrestä on vielä alegenre: JÄTTILÄISNAISPIERUPORNO. Yhdessäkin videossa jättinainen piereskeli minimiesten päälle ja nappasi yhden niistä purkkiin jonne piereskeli. Nainen vielä haisteli purkista omia pierujaan ja jutteli ukkelille, että "Huhuh kun haisee huonolt, eikös?". Se, että tämä ei ollut vain  yksittäinen video vaan näitä jättiläispierunaisvideoita oli vielä useita tekee siitä mielestäni oman alagenrensä. Jättiläisnaispierualistamisporno. Miettikääpä sitä. Saisitteko nallin palamaan tällaisella pornolla?

Toinen mikä pisti tilastoissa silmääni oli se, että itänaapurimme ovat innokkaita hakemaan my little pony-pornoa. Ei ihmekkään, että eivät pärjänneet jääkiekossa, kun ovat tuollaisia ponirunkkareita. Mutta ei siinä ole mitään pahaa. Runkatkaa mille haluatte.

Lähde:
http://www.pornhub.com/insights/pornhub-2015-year-in-review
https://en.wikipedia.org/wiki/Vorarephilia
-Viitattu 7.1.2016