Väri on mukavan oranssiin taipuva, ei kuitenkaan hirveän tumma. Olut on myös kohtuu samea. Tuoksu on melko mieto, mutta vehnäolutmainen ja neutraali. Siinä on pieni häivähdys jostain jenkkihenkisestä humaloinnista, mutta se häviää nopeasti ja jäljelle jää vain metallinen aromi, joka tuntuu maussakin. Maussa on lievää banaanisuutta, mutta dominoivana makuna on vetinen peltisyys. Katkeroita tuntuu lopussa olevan pikkuisen, mutta ei mitenkään tarpeeksi peittämään vissyvesimäistä jälkimakua. Joku voisi sanoa "vissyvesihumalointi". Joisin melkein mielumin saskiaa kossulla kuin tätä. Mieleen tulee tosiaan enemmän wit tyylinen olut kuin ale. Tuoteseloste kuitenkin väittää, että valmistusaineina on vain ohramaltaita. Hiilihapotkin katovat tästä oluesta turhan nopeasti, tuntuu kuin joisi edellisenä iltana avattua tölkkiä.
Ei hirveän huono, muttei mikään vahvakaan esitys. Etiketti uhoaa "meidän veikon vastaavan kymmentä jenkkiä". Ei kyllä pidä paikkaansa, arvosana 1½/5, plussaa siitä, että virhemakuja ei erityisemmin ole ja hinta on halpa. Voisin väittää, että jos tykkäät hoegardenista sitruunaviipaleella, niin tätä kannattaa koittaa kuumana kesäpäivänä. Jenkkihumalointi nimittäin tuo pientä sitrusfibaa tähän muuten mitäänsanomattomaan olueen.
 |
| Suomalaiseen makuun... valitettavasti. |
Seuraavaksi päästään itse asiaan. Eli tämänkertaisiin Intialeffa-arvosteluihin. Mainitsin edellisessä intialeffa-arvostelukirjoituksessa khiladi-elokuvasarjan. Nyt olen katsonut ne kaikki. Kyseessä on siis Akshay Kumarin 90-luvun alussa aloittama elokuvien sarja, joissa mies esittää aina itse pääroolin. Elokuvat eivät liity toisiinsa eikä niissä ole mitään muuta kantavaa yhteistä teemaa kuin "khiladi", joka kääntyy englanniksi player. Tämä tuntuu olevan melko joustava määritelmä, kun pelimies voi olla vedonlyöjä, Uuno Turhapuromainen naistennaurattaja, rikollispeluri, superkyttä tai pikkurikollinen huijari. Päähenkilö on kuitenkin aina eri ja joku hahmo sitten on "peluri".
Khiladi (1992)
Kuten muistaakseni mainitsin, 80-luku päättyi Intiassa vasta 2000-luvun puolella. Tämä ensimmäinen khiladi on aivan täyttä kasari high school komediaa, jossa on pieni trillerikäänne. Tässä leffassa pelaaja on opiskelijajätkä, joka lyö erilaisia vetoja ja tekee kepposia. Lopulta joku murhataan ja keppostelija saa syyn niskoilleen. Leffa on melko tylsä ja huono. Ei tätä kannata katsoa. En edes viitsi kirjoittaa syvällisempää analyysiä, kun ei tämä ansaitse sitä. Jättäkää väliin. 1½/5, kuin tuo äskeinen kalja. Ei ärsytä aivan hirveästi, mutta on aika turha tekele.
 |
| KHILADI KHILADI. |
Main Khiladi tu anari (1994)
Tässä leffassa sitten päästäänkin asiaan. Tämä on kunnon kasaritoimintakomedia. Tässäkin leffassa on oma osansa typeryyksistä ja hölmöyksistä, joita kaikissa Akshayn leffoissa on, mutta tämä alkaa jo viihdyttää. Toiminta on sopivan överiä ja törttöily jopa hauskaa. Akshay Kumar on kuulemma opiskellut Hong Kongissa taistelulajeja ja tässä hän niitä pääseekin jo vähän esittelemään.
Juonen puolesta voin kertoa sen verran, että Akshay on superpoliisi joka tutkii veljensä kuolemaa. Hänelle sitten työnnetään kaveriksi näyttelijä, joka tahtoo opetella poliisitöitä tulevaa leffarooliansa varten. Tästä syntyy buddy movie-henkinen jännite ja paljon hölmöilyä. Anari tarkoittaa kai amatööriä. Minä olen pelimies ja sinä amatööri. Elikkäs tuo näyttelijä on se amatööri. Tässäkin leffassa, kuten melko monessa muussakin bollywood kötöstyksessä on joku kaksoisolentorooli. Tämä on ihan hyvä leffa jo ja kannattaa katsoa jos haluaa rautaisannoksen intialaista kasaria. Tämä on yksi sarjan parhaista leffoista 4/5.
Sabse bada khiladi (1995)
Suurin pelimies. Tuo otsikko siis suomennettuna. Leffan tunnarissa lauletaan, että suurin pelimies on Jumala. Ok. Luitteko muuten tuon edellisen kappaleen, kun kerroin, että bollywood leffoissa on paljon kaksoisolentorooleja? No tässä on oikein emätyypillinen esimerkki siitä. Akshay esittää vähän toopea äijää, josta on tullut nuorena orpo ja jonka täytyy mennä naimisiin naisen kanssa. Tässä on helvetin monimutkainen juonittelutarina, jossa ensimmäinen Akshay murhataan ja kaksoisolento astuu esiin ja on poliisi. Juoni on liian monimutkainen selostettavaksi ja leffa on muutenkin vähän tylsä. Tässä muistaakseni on todella monta suudelmaa, mikä on melko pöyristyttävää intialeffalle. Suukkoja ei nimittäin pahemmin näytetä näissä. Raiskausyrityksiäkin taitaa olla useampi.
Tämä on kuitenkin melko tylsä leffa. Lopussa taitaa olla melko koominen ja räjähdysten täytteinen lopputaistelu. Sen voitte katsoa vaikka youtubesta, siinä nimittäin räjähtää IHAN KAIKKI! 2½/5 Ja kyllä, tämäkin on aikamoista kasaria.
Khiladiyon Ka Khiladi (1996)
Pelureiden peluri. Tämä on muuten koko sarjan kasarein leffa. Tämän teema pyörii pellepainin ympärillä, joka ilmeisesti oli Intiassa kuuminta hottia vuonna '96 ja parissa rooleista on ihan oikeita amerikan pellepainiäijiä, kuten Undertaker omana itsenään. Leffa on kohtuullisen viihdyttävä ja sisältää riittävästi kasariactionia ja pellepainia naurattaakseen miltei koko kestonsa. Olin aika juovuksissa, kun katsoin tämän niin monta yksityiskohtaa on paennut mielestä. Ainakin yhdessä kohtauksessa päähenkilö tappaa naisen pellepainiliikkeellä (piledriver). "Humoristista" Uuno Turhapuro-törttöilyä löytyy runsaasti.
 |
| Reaktioni, kun katson Khiladia |
Sanoisin, että tämä on ihan katsomisen arvoinen, jos on hyvä toleranssi typeryyttä kohtaan. 3/5.
 |
| Windows 95... luulin, että elimme 80-lukua? |
Mr. and Mrs. Khiladi (1997)
Tämä on varmasti leffasarjan paskin osa. Tämä on kuin Intian Uuno Turhapuro. Tämä ei ole edes toimintaleffa vaan ihan typerää törttöilyä. Ennustajamies ennustaa Khiladiäijälle jotain ja hän elää elämänsä sen mukaan. Khiladimies on Uuno Turhapuro-henkinen tyhjäntoimittaja, joka yrittää lopulta päästä rikkaisiin naimisiin erilaisin kepulikonstein, kun appiukko ei meinaa miestä kelpuuttaa.
Jos tykkäät Uuno Turhapuroista tosi paljon, niin tämä voi olla sinulle ihan ok leffa, mutta enpä usko. Huono huono ja kasarihenkinenkin vielä vaikka vuosi on jo 1997. ½/5. Onnistuin katsomaan tämän vain siten, että olin 39 asteen kuumeessa sohvalla, enkä jaksanut nousta laittamaan poiskaan.
International Khiladi (1999)
Osaisitteko kuvitella, että vuosituhannen vaihteessa Khiladi-sarja ja bollywood siirtyisi 90-luvulle? No ei todellakaan, vahvaa kasaria. Onneksi tämä on sarjan paras leffa. Tässä on rikollisliiga ja khiladi on nyt roisto "peluri", joka pyrkii koko alamaailman johtajaksi "international khiladiksi". Hänellä on kilpailija, mutta khiladi on aina yhden askeleen edellä. Juonesta sen verran, että toimittaja yrittää haastatella khiladia, mutta ei oikein onnistu ja romanssia on tiedossa.
Leffa on täynnä juonittelua, törttöilyä ja överiä kasaritoimintaa. Tämän leffan lopputaistelu on ehkä koko sarjan eeppisin ja palkitsee kyllä huikeasti jos kestää koko leffan läpi. Konnakin on todella hauska kasarihirvitys viiksineen ja uhoamisineen. Jos katsot kaksi khiladia, niin tämä kannattaa olla toinen niistä. 4½/5. Lisäpisteet todella tulisesta tunnarista ja julisteesta.
Khiladi 420 (2000)
Ensimmäinen 2000-luvun khiladileffa. Tässä itseasiassa ihmiset alkavat jo näyttää siltä, kuin 90-luku olisi ollut olemassa. Valitettavasti tämä ei kerro huumeista vaan siitä, kun Akshay Kumarin hahmo murhataan. Tämän elokuvan juoni on niin samanlainen kuin Sabse bada khiladissa kaksoisolentoineen, että olen saattanut mielessäni sekoittaa nämä. Ehkä tämä olikin se missä oli paljon raiskuuttelua? No tämä oli kuitenkin taas huono ja tylsä leffa sekavalla juonella. Ei kannata katsoa edes 420 tiloissa. 1/5.
Khiladi 786 (2012)
Tämä oli itseasiassa yksi ensimmäisiä Khiladeja, joka tuli katsottua ellei ensimmäinen. Muistan juonesta vain sen verran, että se oli melko humoristinen petosjuonittelu, jossa joka toinen hahmo väitti olevansa korkeampaa kastia tai hyvässä työssä tehdäkseen vaikutuksen toisiinsa. Hupaisaa on. Romanttinen höpötyshän tämä oli ja oliko tässä vielä joku rikosjuonikin taustalla. Muistan kuitenkin, että tästä tykkäsin oikeasti. Tämä on jo ihan 2000-lukulainen leffa ja teknisesti hirveän hyvin tehty ulkomailla kuvattuine tanssikohtauksineen. Eli on myös ihan katsomisen arvoinen vaikken nyt tästä osaa tämän enempää sanoakaan. 3½/5.
 |
| Mies ilman viiksiä on kuin kissa ilman häntää. |
Loppuun voisin vielä näin yhteenvetona sanoa, että Akshay Kumarin leffoja ei pahemmin kannata katsoa. Nuo suositellut khiladit ja Rowdy Rathore on ne mitä uskaltaa ehdottaa. Muuten äijän leffat ovat aika karseaa paskaa. Tässä vielä loppuun kuva Akshysta vonkaamassa piparia:
 |
| NYT NUSSITAAN. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti