Viime vuonna olin jo huolissani siitä, että Miedon mämminsyönti on kääntynyt laskuun. 2011 hän söi 50 mämmiropposta, 2013 upposi enää 40 ja nyt 2016 tässä iltalehden urheilu-uutisessa saldo on vaivaiset 30! Onko siis ennustettavissa, että parin vuoden kuluttua mies ei enää saa alas kuin 20 ropposta?
Ikä ei tule yksin ja päivittäinen kalorintarve varmasti vähenee iän tuoman aktiivisuuden vähenemisen ja elimistön normaalin toiminnan hidastumisen myötä. Tämä voisi osaltaan ennakoida vääjäämätöntä alamäkeä kohti hautaa, jota Juha laskettelee jo eläkepäivillään.
Kokeilaanpa ennustaa Mietaan kuolema mämmi-indeksillä. Jos 2011 mämmiä meni 50 rasiaa, 2013 40 ja 2016 30, niin voidaanko olettaa, että mämminsyöntikyky on suoraan verrannollinen Mietaan jäljellä oleviin vuosiin? Jos oletetaan optimistisesti, että mämminsyönti vähenee 10 rasiaa kolmessa vuodessa niin Mietaalla olisi enää yhdeksän elinvuotta jäljellä, kunnes ei enää mene roppostakaan alas.
Juha on syntynyt 1949. Hän on siis suunnilleen saman ikäinen kuin äitini ja intialainen supertähti Rajinikanth. 67-vuotias. Jos Juhalle annetaan vielä yhdeksän hyvää mämmivuotta niin hän kuolisi 2025 76-vuotiaana. 76 vuotta taitaakin olla hänen sukupolvelleen melko uskottava keskimääräinen elinajanodote. Tarkistetaan siis tämän arvion paikkansapitävyys, kun Juhasta aika jättää.
Lisäksi iltalehden toimittaja voisi opetella si-järjestelmän yksiköt. 36000 kaloria on vain murto-osa ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta. Minun kokoiseni ukkeli käyttää 1800-2000kcal energiaa päivässä pelkästään elintoimintojen ylläpitoon. Eli 1800000 kaloria.
Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474
Viitattu 24.3.2016
 |
| Tuoreehko kuva Intian ikiomasta Juha Miedosta |
Kotimaista IPA
Kotimaista ipa on s-ryhmän oma yritys tulla pienpanimobuumin luomille olutmarkkinoille. Tämän ipan on valmistanut laitilan juomatehdas. Kotimaista ipa on selkeästi tehty hieman jenkkityyppiseksi. Lasiin kaadettuna se on vaalea ja samea. Maku sitruksinen, jopa simamainen. Mukana kelluu kevyt hiivan tuottama aromi, joka ei välttämättä ole huono jos siis pitää tuosta simamaisuudesta, mutta se tekee kokonaisuudesta ehkä vähän tunkkaisemman. Tuoksu on aika mieto, eikä makukaan tosiaan mikään mullistava.
Simppeli hieman greippimäinen katkeruuteen päättyvä olut. Katkeroaineita ei muistaakseni kerrottu purkin kyljessä, mutta kyllä niitäkin tästä löytyy havaittava määrä.
Voin väittää, että juon tätä ennemmin kuin otan turpaani, tai jopa juon mielumin kuin keskimääräistä bulkkilageria. On tämä kuitenkin aika luonteeton ja mitäänsanomaton bulkki ipa. Ihan ok jos ei odota mitään suurta aromiräjähdystä. Hinta on kuitenkin naurettavan halpa. Maksoiko tämä vaivaiset 2€+ pantti. Tölkki on 0,5l ja alkoholipitoisuus 4,7%.
Arvosanaa nostaa tässä tapauksessa erittäin edullinen hinta:
2½/5.
Kotimaista vehnäolut
Samaan sarjaan edellisen kanssa on tullut myös laitilan valmistama vehnäolut. Hinta ja pakkauskoko ovat samat. Tämä on todella mieto ja suorastaan mitäänsanomaton vehnäolut. Jos et pidä vehnäoluen aromeista, niin niitä ei oikeastaan tässä ole. Tätä voisi verrata aika hyvin jääkylmään vaaleaan hoegardenin vehnään, jonka tilalla voitkin varmasti juoda tämän huoletta sitruunaviipaleen kera. Hajuton mauton, virhemausta ja mistään erikoisemmasta vapaa vehnäliru. Halpaa ja helppoa kesäjuomaa tästä.
2/5.
Kukko ipa
Mietin aluksi, että onko Kukko ipa sama tuote kuin kotimaista ipa. Kaadettuani oluen lasiin ero oli kuitenkin selvä. Siinä missä kotimaista ipa on vaalea ja samea, on kukko ipa kuparisen ruskehtava ja kirkas. Tuoksu ei vielä lupaa suuria, mutta antaa viitteitä kevyestä brittihenkisyydestä, kuten myös maun ensipuraisu.
Laitilan nettisivujen mukaan käytetyt humalalajikkeet ovat kuitenkin amerikkalaisia. Yllättävän brittiläisen aromin ovat niistä kuitenkin loihtineet. Humalina siis: columbus, centennial ja amarillo.
Etenkin columbus on humala, joka aromina voi tuoda makuun hieman tunkkaisen ja maamaisen aromin. Centennialissa on kevyesti samaa vikaa selkeän sitrusaromin ohella. Amarillo taas on sitruksinen ja pahimmillaan hieman metallimainen. Omaan suuhuni näiden aromit kuitenkin toimivat ja humalointi on mukavan erilainen verrattuna moniin muihin maitokaupassa myytäviin tämän tyylin oluisiin tarjoten juuri sopivan vivahduksen sitruunaisuutta ja kukkaisuutta voimakkaamman maamaisen aromin sekaan. Vielä, kun rungossa maistuvat hieman tummemmat crystal/cara-maltaat niin tämä on mielestäni oikein tervetullut ja maistuva tuttavuus. Laitilan talon makukaan ei minua tässä haittaa vaan kokonaisuus toimii.
Tällä oluella taitaa olla tämänhetkinen kotimaisten markettioluiden katkeroennätys, se on yllättävän kova 65 EBU. Tämä selittyykin varmaan sillä, että columbus ja centennial molemmat ovat melko korkean alfa-hapon humalia. Hintaa noin 2,60€/0,5l.
3½/5.
Saimaa red ale
Saimaakin oli saanut uuden oluen kevääksi kauppohin. Olen jo aiemmin nautiskellut mielelläni erittäin kohtuuhintaisia saimaan pale alea ja vaaleaa lageria. Molemmissa on mukavan aromaattinen jenkkityylinen humalointi. Erityisesti vaalea lager yllätti tässä, että siihenkin on työnnetty mukava jenkkityylinen aromihumalointi. Vaikka oluet ovatkin aika mietoja maultaan, niin aromit ovat olleet kohdallaan ja hinta edullinen. Molemmat tuotteet oikein kelvollisia. Samassa hintaluokassa, eli siinä 2,30-2,40€ pintaan liikkuu nyt myös tämä red ale.
Tähän red aleen on työnnetty sekaan vehnämallasta ja se tuottaakin taas saman ongelman kuin olvi apan kanssa. Maku on happaman vehnäinen. Maitokauppavahvuudessa tämä maku dominoi liian voimakkaasti ja peittää kaikki muut aromit niin pahasti, että tämä menee täysin itseltäni ohi. Humalointi maistuu, mutta en oikein saa siitä mitään otetta.
Saimaan nettisivut ovat niin sekavaa kikkailua, että niiden käyttäminen on täyttä tuskaa ja en löytänyt sieltä vielä tämän tuotteen kuvausta, eli on vaikea kertoa tarkempia tuotetietoja.
1½/5.
 |
| Jooh elikkäs. |
