Behringer-yritys on käsitykseni mukaan alkujaan saksalainen. Saksalainen kuten lidl, eli ollaan heti oikeilla jäljillä hyvyyden ja halpuuden suhteen. Saksalainen soitinlaitekötöstelijä Uli Behringer, joka tämän yrityksen on ehkä (tai sitten ei) perustanut on kirjoittanut äärettömän pitkän tarinan aiheesta yrityksen nettisivuille. En jaksanut nyt lukea sitä kertoakseni teille asiasta yhtään enempää. Oletan, että Uli itse on perustanut firman, koska on antanut sille oman nimensäkin. Voitte ehkä lukea tuon tarinan itsekin jos kiinnostaa. Behringer on kunnostautunut erityisesti valmistamalla halpoja kopioita muiden soitinvempeleistä. Efektejä, vahvistimia, ties mitä. Tämän efektipedaalin esikuvana on toiminut electro harmonicin memory man. Tämä on kuulemma esikuvaansa parempi siksi, että tämä toimii normaalilla 9 voltin muuntajalla.
 |
| Kotisoiton röppövehkeet. |
Laite on hintaansa nähden yllättävän jämpti metallirasia, jossa on mukavan kokoiset ja sulavat potikat. Edellinen testaamani behringer oli karsea muovirutku. Tämän laitteen pohjassa kerrotaan, että valmistettu kiinassa.
Laitteesta löytyvät säätimet ovat: level, joka käsittääkseni ainakin normaaleissa delay-pedaaleissa säätää toistettavan äänen voimakkuuden. Mix, joka on siis blendipotikka, jolla voidaan säätää märän ja kuivan signaalin suhdetta. Vääntämällä tämän täysille ei alkuperäistä ääntä kuulekkaan. Ainostaan kaiutetun. Feedback, takaisinkytkentä, jonka tarkoitus käsittääkseni on määrittää toistojen määrä tai ainakin kuinka pitkään ja voimakkaasti signaalia toistetaan ennen sen vaimenemista. Kun tämän säätimen kääntää yli puolen välin on laite mahdollista saada oskilloimaan, eli vahvistamaan signaalia hallitsemattomasti, jolloin saamme aikaan vitummoista mölinää. Delay potikka säätää luonnollisesti viiveen pituutta. Tässä vempeleessä maksimi on 550ms.
Lisäksi tässä on tarjolla chorus/vibrato, sekin yhden potikan takana. Kumpaako halutaan valitaan laitteen perseessä olevasta kytkimestä. Tästä saa todella epämiellyttävää vouvausta ja hieman rauhallisempaa vatkausta, jopa sellaista melko käyttökelpoista, jolla voisi kuvitella soittavansa pink floydia tai jopa smithsiä. Toinen asetus vatkaa hitaammin ja toinen nopeammin.
Epämääräisen älämölön lisäksi tästä on tosiaan mahdollista saada useampikin melko käyttökelpoinen soundi. Lyhyt kaikumainen tuplaussoundi, kantrihenkinen slapbacksoundi ja sitten härskimpiä pidempiä kaiutuksia. Lisäksi pidemmällä kaiutuksella ja feedbackilla on mahdollista sitten soittaa harmonioita itsensä kanssa ja volista postrock henkisesti. Katsokaa huono patterimarshallin läpi vedetty demovideo jonka kuvasin samalla, kun katsoin big bang theorya. niin saatte jonkinlaisen käsityksen niistä muutamasta järkevästä ja järjettömästä soundista, jotka osasin ruuvata laitteesta pihalle.
Oletteko muuten miettineet tällaista, että Leonard on välillä todella mulkku Pennylle. Yleensä vielä tosi vähästä. Äijä ulisee ja vittuilee, kun naisella on ollut esimerkiksi eksä. Sitten se vielä mököttää ja tosi pitkään. Big bang theory, eli suomeksi "rillit huurussa" on muutenkin sellainen sarja, että välillä vähän hävettää katsoa, kun on niin huono, mutta kuitenkin joka jaksossa tuntuu olevan joku sellainen pelastava vitsi, joka sen verran naurattaa, että sarjan katsomista jaksaa.Vai voinko samaistua sarjan nörttiukkeleihin ja katson sen vuoksi? Jääköön tämä mysteeriksi.
Tuosta laitteesta vielä sellainen, että sehän on ihan yllättävän hyvä. Etenkin tuollaiseksi halvaksi kikkareeksi. Ainoa asia mitä jäisin erityisesti kaipaamaan on tap-tempo delayn säätöön. Kävisi hirveän hyvin tuohon livesoittoon tuollainen ominaisuus. No kaikkea ei voi saada. Yhyy.
Huomaatteko, että kun soittelee vaan kotona itsekseen niin ei tule soitettua mitään järkevää oikeaa. Vaan pelkkää paskaa tilutusta. Soittakaa bändissä niin opitte soittamaan jotain järkevää ja kunnollista. No okei, noita epämusikaalisia star trek ääniä aion vetää doomibändissäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti