sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Olut: Sinebrychoff Porter

Ja taas juodaan. Tsup :D

Kerronpa tarinan jonka kuulin Venäjällä. Sanotaan, että Nikolai Sinebrychoff oli alunperin Krasnibrychoff (punamaha.. ja osasinko ny kirjottaa sen en tiiä.) ja pyysi tsaaria vaihtamaan nimensä johonkin järkevämpään. Niinpä tsaari pisti nimeksi sinimaha. Tämän jälkeen äijä muutti Suomeen ja perusti olutpanimon. Näin kertoi Tatjana.

Eli: Tällä kertaa testissä hieman laadukkaampi tuote pitkäripaisen hyllyiltä. Nimittäin Koffin porteri. Kyseessä on erinomaisen mainio olut, jonka maku on vahva, kahvinen ja paahteinen. Alkoholia yhdessä tällaisessa on 7,2%, mutta mausta sitä ei huomaa. Hintaa tällä on 1,84€, eli on kalliimpaa kuin perusolut, mutta merkittävästi parempaa. Herkullisuuteensa ja jyreään alkoholipitoisuuteensa nähden tämä on todella varteenotettava ostos. Arvosanaksi annetaan täydet pisteet: Pari Uli Behringeriä, nahkahousut ja kourallinen sinappia.

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Halvat blandikset vapuksi.

Vappu on pian. Perinteinen vapun sihijuoma on tietenkin sima. Ajattelin ensimmäistä kertaa eläessäni tehdä omatoimisesti simaa, sillä kaupasta saatavat simat ovat kalliita ja maistuvat ihan huonolta. Lapsuudessa äiti teki simat eikä omaa päätä tarvinnut vaivata juurikaan. Suurin päänvaiva aiheutuikin siitä koska herkkujuomaa sai alkaa juomaan. Sen kypsyminen tuntui ikuisuudelta. Fariinisokeripaketin kyljessä olikin näppärästi ostoslista tarvittavista tarvikkeista.

Sain ainekset mielestäni varsin järkevään hintaan. Ostin jopa ämpärinkin samalla kertaa suorittamatta kummempaa hintavertailua. Ämpärissä oli myös kätevä kuljettaa ostokset kotiin, eikä erillistä ostoskassiakaan täten tarvittu. Ehkä jokin halpahalli olisi myynyt ämpärin halvemmalla, sillä nyt se maksoi euron. Kaikkineen koko pläjäys: ämpäri, kansi, kaksi sitruunaa, rusinapaketti, kilo sokeria, 500g fariinisokeria, yksi limesitruuna maksoi 6,35€. Kuivahiivaa löytyi vielä kaapista jämät. Limesitruunan ostin siksi, koska muistan lapsuudesta kaverini äidin käyttäneen simanvalmistuksessa menestyksellisesti limejä tavallisten sitruunoiden lisänä.

Ohjeessa neuvotaan laittamaan seokseen kahdeksan litraa vettä. Arviolta kilon sokerimäärän tilavuus on kiinteänä noin puoli litraa ja nesteeseen liuenneena varmasti vielä pienempi. Valmistusprosessin aikana nesteeseen muodostuva kaasu kuitenkin lienee kasvattaa tilavuutta, joten valmista sihijuomaa saadaan arviolta kymmenen litran pulloa. Ajattelin jättää pulloihin hieman tilaa ilmalle paineen vähentämiseksi (kaasut ovat kokoonpuristuvia, nesteet eivät), jotteivat ne räjähdä, koska minulla on vain lasisia pulloja käytössäni.

Kaasun tilanyhtälöstä nähdään, että paine riippuu tilavuudesta. Kun kasvatan pulloissa ilman tilavuutta uskon, että saan paineen pysymään hallinnassa ja pullot kasassa. Tietysti kaavathan ovat ympäripyöreitä ja pätevät vain ideaalikaasulle, mutta uskon, että kaava on riittävän tarkka myös siman valmistukseen.

pV = nRT -> p = nRT/V

Missä:
p on kaasun paine (pascal)
V on kaasun tilavuus (m³)
n on kaasun ainemäärä (mol)
N on kaasun hiukkasmäärä
R on yleinen kaasuvakio
T on lämpötila (K)



Eli multa blandikset. Tarjotkaa te viinat! :-----------)

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Oluttesti osa 666: Lidlin talviolut.

Tänään huomasin, että lidlin talviolut oli tarjouksessa. Onhan jo kevät. Karhutkin nousseet talviuniltaan. Eihän kukaan juo talviolutta keväällä tai kesällä? Paitsi tietysti me penninvenyttäjät jotka tahdomme makuelämyksiä halvalla. Puolen litran tölkki maksoi 1,49€ tavallisen 1,69€:n sijaan. Eli hinta on erittäin kilpailukykyinen.

Kyseessä on suodattamaton tumma lagerolut. Väri on todellakin tumma, suorastaan colajuomamainen. Maku on kirpeä, sopivan hapokas ja humalainen. Jälkimaussa on sopivasti paahteisuutta. Väittäisin, että tämä on jopa tummaa kukkoa tai sofieron tummaa lageria parempaa. Eli kannattaa kipitellä sinne lidliin hakemaan tätä hintaluokassaan varsin mainiota tummaa lageria nyt heti. Arvosanaksi kolme pajunkissaa, sillä aikalailla tämä menee pääsiäisoluestakin ja vappuoluesta.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Harley Benton Blues/Folk-akustinen

Harley Benton on saksalaisessa Thomann verkkokaupassa myytävä halpismerkki. Soittimia on parjattu ja mollattu internetissä. Niiden kerrotaan olevan täysin soittokelvottomia ja huonosoundisia. Minkä uskoo helposti, sillä tuotteiden hinnat ovat erittäin edullisia. Tämä kyseinen kitara maksoi 39€ + toimituskulut, jotka tuli jaettua neljän henkilön kesken. Tarkka malli on HBCG45 ja tämä on halvin mahdollinen teräskielinen kitara jonka olen nähnyt.

Itse soittimesta voidaan sanoa, että se tosiaan näyttää kitaralta. Tuntuu kitaralta ja onkin kitara, vaikka internetin musiikkiaiheiset keskustelufoorumit antavat ymmärtää toisin. Tämän hintaluokan soittimissa on todellakin yksilöeroja ja tämä vaikuttaisi olevan on sieltä paremmasta päästä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tämä on vaaleampi kuin muut näkemäni vastaavat. Halpistuotteesta kertoo eniten soittimen muovinen tuntuma ja se, että kopan sisässä on jotain roskaa mikä kolisee siellä. Lisäksi osa kopan sisällä olevista rimoista on aika rumannäköisesti työstettyjä. Kitaran koppa on mitä ilmeisimmin vaneria ja kaula puuta. Soundi on kolkohko ja kylmä, mutta kitaran kuuloinen. Soittotuntuma onkin yllättävän hyvä, kielet ovat sopivalla korkeudella ja kielet tuntuvat soivan kaikilta nauhoilta ja kohtuu vireisesti. Ainoastaan H-kielen intonaatio tuntuisi olevan pielessä.

Ja mitenkä tästä saadaan soitin? Ensituntumalta nauhanpäät hieman törröttivät, mutta pieni kynsiviilan näyttö sai asian kuntoon. Positiivisena yllätyksenä kitara tuntuisi pysyvän vireessä omalla virityskoneistollaan ilman suurempaa ongelmaa, uusi maksaisi kuusi euroa, mutta en taida mennä vaihtamaan ainakaan vielä. Kielet aion vaihtaa ja samalla hangata hieman grafiittia (lyijykynää) satulaan, mikä parantaa kielten luistoa satulassa auttaen täten virityksessä.

Tämän hintaluokan soittimen kohtelu on hieman erilaista kuin 2000€ gibsonin. Tämän uskaltaa ottaa mukaan festareille, kotibileisiin, uimarannalle, uimaretkelle, saunaan ja ties minne. Eräs kaverini on tosiaan käynyt uimassa tällaisen kanssa ja soitin ei ollut siitä moksiskaan. Soundi kuulemma vain parani. Tällaiseen soittimeen on myös hyvä purkaa kaikki mahdolliset modaustarpeet, kuten ylimääräisten tarrojen liimailu ja tussilla sotkeminen.

Jos tahdotte todella halvan röytökitaran kesäksi ja osaatte kitaran perussäätöjen tekemisen niin suosittelen tällaista varauksetta. Arvosanaksi viisi Uli Behringeriä.

Lidlin kondomit

Kuten jo aiemmin todettu: Lidlissä on myynnissä hinnaltaan varsin kilpailukykyisiä tuotteita. Myös kondomeja. Useita erilaisia. Tässä testissä ovat täysin perusmalliset mauttomat ja nylpyrättömät. Pakkaus maksaa muistaakseni noin kolme euroa ja sisältää 12 kappaletta saksassa valmistettuja kondomeja. Näiden kanssa vapaa sukupuolielämä ilman pelkoa ei toivotuista raskauksista ja sukupuolitaudesta on kohtuullisen huokeaa.

Edullisesta hinnastaan huolimatta kondomit tuntuvat varsin kestäviltä ja luotettavilta. Vaikka oma slerbani onkin nuipurahko, istuvat nämä ihan hyvin ja tuntoakin on siinä määrin, että yhtyminen on nautittavaa. Myöskään kukaan ei ole vielä pamahtanut siunattuun tilaan huolimatta siitä, että käytössä ovat olleet hieman edullisemman hintaluokan ehkäisyvälineet ja näitä on jo toinen pakkaus menossa.

Nyt voitte miettiä, että kirjoitinko tämän arvion vain leveilläkseni pimpsan saannilla.

torstai 5. helmikuuta 2009

Lidlin Runebergin tortut

Runebergin päivänä on tapana syödä tietenkin runebergin torttuja. Näitäkin tuntuu olevan kovan monen hintaisia, eli on tarpeen testata halvimmat mitä löytyy. Jotta näemme ovatko mokomat syömäkelpoisia.

Käsittääkseni nämä ovat kohtuullisen edullisia verrattuna muiden kauppojen tuotteisiin. Jopa parikymmentä senttiä halvempia. Kahden tortun pakkaus maksoi 2,69€. Jos jostain löytyy halvempia niin kaippa niitäkin on testattava.

Saksalaisen markettiketjun pyrkimys tarjota suomalaisille asiakkailleen perinteisiä juhlapäivien herkkuja on hatunnoston arvoinen. Torttu oli muuten aika oikeaoppinen, mutta ei ihan tarpeeksi mausteinen ja vähän lättänä. Värikin on hieman valju verrattuna kilpaileviin tuotteisiin. Joku keinotekoisen makeutusaineen sivumakukin on havaittavissa. Mistä pitkä miinus. Ainakin nämä ovat melko sopivan kosteita. Tuli ihan mieleen semmoinen krapula-aamun mössöinen kakka.

Olen syönyt parempiakin, joten annan tälle arvosanaksi kolme hirvenhiihtäjää.

Halpisolutvertailu: Saksalainen hevoskalja

Tällä kertaa arviointivuorossa "saksalainen hevoskalja". Nimensä olut on saanut tuttavieni Wacken rockfestarimatkasta, jossa pojat ostivat kyseistä olutta saksalaisesta marketista ilmeisesti alle euron litrahinnalla. Suomessa tölkin hinta on kuitenkin 1,70-1,80€. Eli ei halvimmasta päästä.

Saksalaiset eivät ilmeisesti suostuneet juomaan tätä olutta vaikka sitä heille suomalaiset vieraanvaraisesti tarjosivat, koska se on kuulemma niin huonoa ja pahaa. Itse vielä ovat mokoman sopan keittäneet. Kunnon mulkkuja. Olivat oikeassa julmetut hapankaalinmössyttäjät silti. Metallinen, ja kitkerä maku ei ole mistään kotoisin. En valitettavasti muista enempää laatusanoja mitä tästä tuli mieleen, kun join tämän jo viikko sitten. Tällä ei edes tahdo juoda kännejä, kun toinen tölkki alkaa jo tökkiä.

Arvosanaksi annan kaksi vihaista hymiötä:
>:( >:O