maanantai 19. marraskuuta 2012

Ihrain eli rasvakeitin. Lidistäpä tietenkin.

Hese, mäkki, grillit. Ylihintaista paskaa. Epäterveellistä hömpötystä huonoilla ravintoarvoilla. Pakko saada tehdä kotonakin.

Pelastajamme ja vapahtajamme Lidl pisti myyntiin taas hittituotteensa rasvakeittimen hintaan 45€. Tiedän, että tämä ei ole halvin mahdollinen, mutta pikaisen vertailun perusteella ominaisuuksiinsa nähden erittäin kilpailukykyisen hintainen. Laite ottaa sisäänsä kolme litraa rasvaa ja paistokoriin menee helposti puoli kiloa ranskanperunoita ja vielä kasa kanasuikaleita päälle. Ja millaistako tästä tulee. No aivan helvetillisen parasta läskiruokaa ikinä. Olen melko varma, että en tule enää koskaan olemaan laiha, ellen aseta itselleni tiukkaa rajaa. Kerran viikossa ihrausta.

Joudun nyt hetkeksi poikkeamaan aiheesta, sillä telkkarissa oli aivan salkkari Sepon eli Nikke Knattertonin eli Jarmo Kosken näköinen ukko. Poliisin asussa siinä loikoili. Patjansa vaihtoi asfalttiin jne. Taisi  näytellä kuollutta. Samassa elokuvassa on Nicole Kidman. Olen aina pitänyt sitä jotenkin ärsyttävänä, enkä kauhen viehättävänäkään. Kunnes näin dogvillen. Sitten se alkoikin näyttää ihan kivalta ja näytteleekin paremmin kuin ennen. Mitä helvettiä. Tässäkään leffassa se ei ärsytä minua ja on oikeastaan aika söpökin. Daniel Craigilla on tyhmän näköinen hiustyyli. Elokuvassa on kai jotai avaruusolentoja jotka leviävät syljeksimällä ihmisten päälle. Mutta palataanpa asiaan.

Kirjoitettuani palataanpa asiaan minulle tuli vahva tunne, että ei tästä ole enää mitään sanottavaa. Onneksenne olin väärässä tuon ohikiitävän hetken. Kerron teille nyt laitteen teknisistä ominaisuuksista listauksenomaisesti ranskalaisilla viivoilla:
-Tilavuus kolme litraa
-Tehoa: vitusti tonnia, kuumenee nopeasti
-Ajastin joka piippaa
-Ylikuumenemissuoja
-Hieno kiiltävä
-Ruostumatonta terästä
-Seksikäs

Keskitynkö tähän kirjoittamiseen nyt jotenkin erityisen huonosti, kun tuon elokuvakohtauksen taustalla telkkarissa näkyi Kim-Jong Il. Koetteko tämän jotenkin teitä aliarvioivana touhuna, että katson samalla jotain kakkaleffaa toisella silmällä, kun kirjoittelen? Ja kiinnitän näin epäoleellisiin asioihin huomiota ja raportoin ne tähän lidlin rasvakeittimestä kertovaan arvosteluun. Toi pentukin makasi sängyssä kengät jalassa ihan peiton alla. Nyt pistä Nicole ne pentusi kuriin jumalauta. Minun sänkyyn ei tulla kengät jalassa. Skyrim-pelissäkin sotilaat rötväävät kengät jalassa sängyssä eikä niiden alikomentajat kierrä huomauttelemassa ja räjäyttelemässä niiden punkkia. Helvetin gonahtanutta meininkiä. Tekisi mieli varastaa niiltä kengät jalasta, mutta hahmoni taitoihin ei oikein kuulu tuo varastelu. Sen taitoihin kuuluu kallojen murskaus ja tulipallojen räjäyttely. Miehekästä räiskettä eikä mitään hiippailua. On se kyllä myös kohtuu kova tee-se-itse-mies, parantelee aseita ja haarniskoita ja sellaista. Kova jätkä, viikset ja takatukka. Mutta mitähän iloa niistäkin on, kun sillä on päässään sellainen koko pään peittävä örkkinaamari. Ihan suotta saa ukolle pistää viikset ja takatukan, joita ei edes näe koko pelin aikana jos käyttää yhtään parempia varusteita. Saatana.

Lidlin rasvakeittimelle voidaan antaa arvosanaksi 4,5/5. Tekninen laatu ja moderni tyylikkyys kohtaavat toimivassa edullisessa laitteessa. Suositan ostamaan jos tahdotte lihoa muodottomiksi rasvapalloiksi. Plussaa vielä suomenkielisestä ohjekirjasta, jota en todellakaan uskonut laatikosta löytäväni. Ohjekirja antaa vinkkejä öljyn ja ihrauksen suhteen. Siellä on jopa hieno taulukko josta löytyy tärkeimpien ihrauskohteiden paistoajat ja lämpötilat. Se varoittaa jopa siitä, että ihraamalla voi saada syövän, mutta lihomisesta ei varoita mitään. Kirjassa on myös peliliike, jolla jo melko myrkyttynyttä öljyä voi vielä pelastaa. Kannattaa kuulemma iskeä 160 asteiseen öljyyn leipäviipale. Se kuulemma imee sitten ryönää pois öljystä ja voit vetää vielä muutaman todella rivon rasvasetin kaikilla mausteilla.

Seksikäs rautapeto valmiina ottamaan kitaansa kolme litraa rainbow ihrausrasvaa.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Lidlin vitakrone pekoniperunasalaatti ja joku toinen vähäisempi tuote.

Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet salaattia? Vihreä, raikkaan rapea jääsalaatti, tuoretta kurkkua ja kirkkaanpunaisia tomaatteja? Kevyt suun täyttävä raikkaus. Terveellinen elämäntapa, hoikka vyötärö ja sileä iho?

Tämä saksalainen tulkinta salaatista sisältää perunaa, kermakastiketta, majoneesia ja pekonia. Kyllä PEKONIA! Tässä ei ole hitustakaan salaattia, ilmeisesti sipulia pitäisi olla, mutta sitä on pekoniakin vähemmän. Perunaa tuotteessa on 62% ja pekonia 3% mikä ei ole paljon, mutta riittää maun puolesta. Ilmeisesti loppu 35% on pelkkää majoneesikuvotusta. Maku on kuten arvata saattaa on syntisen erinomainen. Taivaallisen herkullista kuin grillihampurilainen viiden aikaan aamulla.

Pakkaus kehottaa, että tuote tulisi syödä kahdessa päivässä avaamisesta. Melko epäterveellistä, kuka helvetti nyt syö 200g majoneesia yhdessä päivässä? Maun puolesta arvosanaksi täydet pinnat vapaavalintaisella arvosteluasteikolla. Tällä hetkellä hinta on euron paketti jos näitä ostaa kaksi. Pakkaus on kooltaan 400g.

Kun näitä kerran sai kaksi kahdella eurolla, niin en mitenkään viitsinyt ostaa kahta pekoniperunasalaattia vaan ostin myös tällaisen samaan sarjaan kuuluvan hieman erilaisen tuotteen. Tässä on kaalia, porkkanaa, kurkkua, selleriä ja arvasitte oikein majoneesia. Pakkaus myös ilmoittaa tuotteen olevan voimakassuolainen. Tämänkin kohdalla voidaan miettiä onko tämä nyt sitten niin terveellistä. Ihan hyvää tämäkin on. Maku on hieman pistävä ja teollisempi. Täysiä pinnoja en tälle anna. Vajaat pinnat annan.

Lopuksi täytyy vielä kertoa vihollisihmisistä. Sellaisista, jotka myyvät kirpputorilla toimimatonta tavaraa. Ostin ehkä maailman hienoimman lelusähkörumpusoittimen ja se ei toiminut. Kuka saatana on niin paskanaamainen mulkku, että myy toimimatonta tavaraa. Jumalauta. Jos joku teistä on tämän saasteen myynyt minulle niin toivon, että saatte syövän. Pää- tai kivessyövän. 2,5 euroa meni täysin harakoille. Paitsi, jos tietty saatte tästä vahingoniloa, niin olkaa hyvä.




Kaameata itsemurharuokaa, vuosia lähtee elämästä, kun tätä laittaa suuhunsa.















Bonuksena kaikille rikkinäistä tavaraa kirpputorilla myyville ihmisille biisi.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Lidlin meditointihuoneen mattosetti

Kaikkihan me tiedämme jo tässä vaiheessa, että lidl on todellinen aarreaitta, rikkaus ja voimavara yhteiskunnallemme. Aidon ja hyödyllisen monikulttuurin edustaja ja edelläkävijä. Nyt myös luontoäiti on myöntänyt tämän. Tunnetustihan kansantaruissa sateenkaari osoittaa aarteen luo. Tänään sateenkaari osoitti suoraan lidliin. Katso kuva!
Sateenkaaren tuollapuolen on lidl.
























Ennenkuin menen varsinaiseen asiaan täytyy kertoa, että olin viikonloppuna kosmisilla parapäivillä. Siellä eräs esiintyjistä noin sadan piirtoheitinkalvon esityksensä aikana selvitti kuinka googlella ja applella on toimistoissaan meditointihuoneet. Ajattelin, että niinhän meilläkin, minulla on kotonakin. Siellä on sellainen erityinen valkoinen istuin, jossa on reikä. Uusimmassa tiedotteessaan lidl sitten mainosti tällaisia kolmeosaisia meditointihuoneen mattosarjoja. Katsoin, että nyt on maksimaalisen ankea vessanmatto, pakko hakea.

En muuten vieläkään pääse tarkemmin asiaan. Pahoitteluni siitä. Täytyy kertoa miksi halusin ostaa tahallisesti ankean mattosarjan. Pääsyy on se, että ystäväni Antti sai kerran elämää kovasti nähneeltä ravintolankävijältä karaokeiltana ohjeen: "Kannattaa satsata ankeuteen." Tästä lausahduksesta alkoi pitkällinen ankeus voimavaraksi elämäntapakulttuurillinen tutkimus. Ankeushan on läsnä esimerkiksi Aki Kaurismäen elokuvissa. Lakonista, ankeaa, jollain tasolla suuresti huvittavaa. Mietimme kuinka voisimme vastaavan positiivisella tavalla satsata ankeuteen. Päädyimme seuraavaan listaan, joka ei ole missään erityisessä järjestyksessä, mutta nämä ovat asioita joita tekemällä voi jokapäiväisessä elämässään satsata omalta osaltaan ankeuteen. Ankeuteen josta saa sitten pientä huvitusta itselleen.
Ankeita asioita joita voi tehdä:
-Varastaa hotellista pyyhe tai tuoppi laivalta
-Ostaa huoltoasemalta CD-levy tai aurinkolasit
-Rakastella sukat jalassa
-Laulaa karaokessa mambaa tai jotain vielä ankeampaa iskelmäjollotusta

Listahan ei ole ehdoton ja siihen voi aina lisätä jotain kivaa, kuten lidlin kylpyhuoneen mattosetin. Alla kuva. Hinta 8,99€. Melko halpa hinta näin pehmeästä ja ankeasta mattosetistä.
Asuntokin on halpaa paskaa, 60-luvun vessa alkuperäisessä kuosissaan.


















Tuo vessanpöntön päällismatto on kyllä täysin turha. Liian iso ja huonon mallinen. Se on ilmeisesti tarkoitettu saksalaisiin kehitysmaapönttöihin. Niihin sellaisiin joissa on kakantutkintalautanen. Tuotos siis jää siihen tyrkylle ihailtavaksi. Itse laitan tuon lapun nyt kaappiin ja oletan löytäväni sen seuraavan muuton yhteydessä ihmetellen, että mikä saatana tämäkin nyt sitten on. Arvosanaksi ei voi nyt antaa täysiä pisteitä, kun mukana on täysin tarpeeton ja käyttökelvoton lisäke. Laitetaan ankean keskimääräinen arvosana 7½.

Bonuksena ajattelin arvostella toisenkin tuotteen, mutta kirjoitin niin paljon jo, että en jaksakkaan. Tehdään tällainen lyhyt analyysi: Lidlin perunasalaatti, helvetin hyvää. Hinta: 1,95€. Iso paketti. Niin iso, että menee aina melkein kolmasosa pilalle, kun en saa itsekseni syötyä.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Lidlin paistopiste: Lidl Äänekoski

Äänekosken lidl on tehnyt kunnioitettavan kymmenvuotisen uran ja on pian huikeilla kokemustasoilla. Lidleillä on muutamia erilaisia kokemustasoja joita käyn tässä nyt läpi. Ensimmäisen tason (level 1) lidl on sellainen, kuin se oli alkuperäisenä avatussa muodossaan. Lihat oikeassa takakulmassa ovelta katsottuna jne. Level 2 lidlissä järjestys on eri, mutta valikoima käytännössä sama. Lihat ovat nyt samalla seinustalla kuin sisäänkäynti laajoissa kätevissä kylmäaltaissa, eikä level 1 lidlin epäkäytännölisissä seinäkaapeissa. Level 3:lla lidl saa täysin uuden supervoiman. Sinne tulee paistopiste. Paistopiste jossa paistetaan tuoreita, epäterveellisiä hiilaripaskakötöstyksiä. Saa sieltä käsittääkseni myös ruisleipää, mutta tällä kertaa sitä ei ole testissä vaan kaameinta ja epäterveellisintä vehnätöhkää mitä voi saada.

Paisto-vitun-piste













Goudajuustosämpylä:
Suolainen. Juustokuorrute on erittäin maittava ja suolainen. Plussa siitä, että juustoa on oikeasti ihan selkeästi ja reippaasti. Leipä on pehmeää, mutta kohtuu tiheää ja sen verran iso, että jo yhdestä lähtee pikkunälkä. Tästä saisi varmasti erinomaisen hodarin työntämällä väliin edullisen, mutta maittavan lidlin bratwurstin. Suosittelen. Hinta 0,45€/kpl.


Brezel:
Jos luulin, että äskeinen tuote oli suolainen, niin tämä vasta onkin. Tämä on aivan helvetin suolainen ja iso saksalaistyyppinen rinkeli. Maistuu todella mainiolta. Juuri sellaiselta kaljanaposteltavalta, kuin tälläisen pitääkin. Suolaisuus auttaa varmasti kaljanjuonnissa. Jos ette tiedä mistä on kysymys, niin muistelkaa niitä pieniä naksuprezeleitä. Niissä on vähän sama aromi. Hinta 0,59€/kpl. Tämäkin on sen kokoinen, että pikkunälkä lähtee taatusti. Tätäkin uskallan suositella jos pitää brezelin aromista.

Suklaatyyny:
Jos äskeinen oli epäterveellistä rasvaisuuden ja suolaisuuden puolesta, niin tämä on sitten ihan pelkkää voitaikinaa. Ja erittäin voista sellaista ja täytetty suklaalla. Ei kuitenkaan kauhean makeaa. Suklaa on sopivan tummaa ettei tästä tule makeusähky. Ähky tulee silkasta voin määrästä. Varmaan ihan hyvää kahvin kanssa, kun on myös kaamea välipalahimo. Tätä uskallan suositella varauksetta. Hinta 0,49€/kpl.

Omenatasku:Tämäkin on voitaikinaa. Täynnä makeaa omenahilloa, joka on yllättävän hedelmäistä. Tästä voi jo herkempi saada makeusähkyn. Tämä taas menee varmasti hyvin kuivemman (käytän tässä nyt paremman puutteessa tällaista viinitermiä kuvaamaan epämakeutta) teen kanssa. Tämä näistä maistuu erityisen kotipaistetulta ja epäteolliselta. Suosittelen. Hinta on 0,59€/kpl.

Hiilaripaskaa

























Kaikista näistä tuotteistä täytyy sanoa, että näiden etu muihin kaupoista saataviin leivonnaisiin on se, etteivät nämä maistu lainkaan teollisilta ja ovat takuulla tuoreita. Iso plussa lidelille jotka jaksavat paistaa nämä kötöstyksensä itse. Hintahan näissä on hyvin kilpailukykyinen. Mieti vaikka mitä maksaa siwassa, elosella, tai jopa citymarketin paistopisteessä vastaavat tuotteet jotka eivät ole mitenkään näin tuoreita, vaan kannettu jostain leipomosta yötämyöten ties kuinka kaukaa. No ehkä jotkut leipovat itsekin, ainakin citymarketit, mutta siellä tuotteet ovat paljon ankeamman makuisia ja kalliimpia.

Kolmostaso tuo mukanaan myös yhden heikkouden meille räväkkää sinkkuelämää viettäville, mutta edun perheellisille: perheparkin. Suoraan invapaikkojen vieressä. Tämä on selkeä vihjaus lidin agendasta saada ihmiset lisääntymään. Palkitaan arjalainen rodunjatkaja siitä, että hän lisääntyy. Parempi pysäköintipaikka lidlissä. Valtakunnanjohtajat Soini ja Siitoin tunnetaan kovina abortin vastustajina ja eikö natsisaksassakin palkittu kansalaisia siitä, että teki enemmän lapsia? Nyt cityhipit tarkkana, ettette vain tue FASISMIA käymällä lidlissä.

Mutta mitä kolmostason jälkeen? Tämä ei suinkaan ole lidin levelcappi vaan nelostason lidleissä, joita mm. Keski-Euroopassa on on valikoimissa jopa kovaa viinaa. Omat rommit ja vodkat löytyy. Vitoslevelin lidleistä olen nähnyt vain kuvia.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Lidlin halvat herkkulijuustut: Manchego ja chilicheddar

Lippu korkealle! Adolf Lidel on taas tarjonnut tasokkaita herkkuja halvalla ja te kurjat olette missanneet tämän. Ai miksikö en kertonut, että tällaista on tarjolla? No en minä vastaa teidän syömisistänne herranjestas. Katsokaa sitä mainoslehtistä, joka teille kannetaan kotiin. Jos olette tyhmyyksissänne laittaneet "ei mainoksia"-lapun niin saatte kyllä syyttää vain itseänne. Ainoa syy ottaa mainoksia kotiin on Adolf Lidelin tiedote. Hieno tunne tulla työpäivän jälkeen kotiin ja ottaa eteisen lattialta uusi lidlin mainos ja istua lukemaan se oikein ajatuksen kanssa. Keskiviikko on tämän vuoksi viikon paras päivä. Ja kyllä, minulta pääsee lukiessani pieniä "UIJUIJUI"-huudahduksia, kun on niin halpaa.

Arvioitava tuote numero yksi on siis manchego-juusto. Nyt tunnustan, että en muista minkä hintainen tämä oli.  Heitin kuititkin Porissa roskikseen. (voin kertoa jonkun hassun kommelluksen Porin matkalta jos maltatte lukea tämän jutun kokonaan) Ehkä 3,60? Veikkaan, että oli alle neljä euroa. Kuitenkin kuulemma puolet halvempaa kuin stockmannilla. Jarkko sanoi. Uskokaa sitä. Tosi halpaa. Onko tämä sitten hyvää? Jos pidät ankeasta pahvilaatikon makuisesta rasvattomasta pirkkajuustosta niin tämä ei ehkä ole sinun juustosi. Yllätyin itsekin maun voimakkuudesta. Tosi herkullista. En oikeastaan osaa kuvailla juuston makuja, että joudutte tyytymään nyt tähän. Voimakkaan ja hyvän makuista. Valmistettu Espanjassa lampaan maidosta. Ostakaa ja herkutelkaa. Arvosana 4/5 sormea kädestä. Mietitäänpä mikä sormi se puuttuva olisi? Ei niin tarpeeton kuin pikkusormi eikä niin tarpeellinen kuin peukalo. Sanotaan, että nimetön.

Lupasinko jonkun Porinreissu kommelluksen? No tässä tulee: Turbojugend-tyyppejä meni hissiin liikaa ja ne jäi sinne jumiin. Niillä oli pelkät turbojugend-takit päällä ja munassa sukka. Hassu kommellus.

Toinen arvioitava tuote on chilicheddar. Valmistettu britanniassa. Tämä on periaatteessa aika hyvää cheddaria ja nimensä mukaan jopa melko tulista. Ongelmana on se, että tulisuus peittää muuten aika hyvän cheddarin aromia. Maksoi jotain 2,5€. Melko halpaa tämäkin! Arvosanaksi annetaan sama kuin edellä, mutta vaihdetaan nimetön etusormeen, koska se on mielestäni tarpeellisempi sormi. Ainakin nenänkaivuussa.

Yritin kovasti miettiä tämänkin juuston kohdalla jotain termejä jotka kuvailisivat tätä, mutta en vain osaa. Ehkä en enää koskaan arvioi juustoja, koska en tunne alan termistöä enkä jaksa kyllä opetellakkaan. Olen laiska. Poden kuitenkin huonoa omaatuntoa näin huonoista ja epäinformatiivisista arvioista, niin arvioin pikaisesti kasan Porin ruokapaikkoja.

Karhu pitseria:
Ikkunassa oleva kebab-tankoa raateleva karhu houkuttaa sisään välittömästi jäätävällä ankeudellaan. Sisältä vaikutelma onkin sitten ihan eri. Tämähän on hieno! Ja listalta löytyy myös KARHU SPECIAL-pitsa. Ei jäänyt epäselväksi mitä tilataan. Alas istuminen kuitenkin muuttaa ensivaikutelmaa. Pohjois-Koreamaiset seinämaalaukset, joissa hymyilevä mies antaa kauhusta irvistävälle naiselle kukkia hiekkarannalla ja koiranpentuja käsissään pitävät Kim-Jong Unit ahdistavat ja huvittavat. Vessakin oli melko "etninen".

Millainen se karhu special sitten oli? Ihan kaamea. Täytteitä piti olla: pekoni, kebab, salami, kinkku, aurajuusto, juusto. No salamia ei ONNEKSI ollut. Tavallisesti tämä kiukuttaisi, mutta tämä oli niin jäätävä suola- ja ihrapommi, että en toista ole nähnyt. Tätä piti kurkistaa monenmonta kertaa laatikkoon matkalla autolle, että onko tämä oikeasti totta.

Porin ersi (kebab house)
Täällä olin niin kännissä, että en muista muuta, kuin, että ruokalista oli sama kuin jossain Tampereen pitseriassa. Hämmentävää. Pitsa oli kuitenkin todella hyvän makuinen vaikka täytteitä oli melko vähän. Mutta huippuli maku ratkaisi. Porin paras känkkylä. Plussaa erinomaisesti H-nuotissa soivasta nurkasta.

Joku ankea grillikoppi seinässä
Tämä on siinä vähän keskustasta poispäin monikulttuuriyhdistyksen vieressä. Nätti myyjätyttö, mutta siltä puuttui kulmakarvat, niin Sampo ei sitä kelpuuttaisii tyttöystäväksi. Herkkuhampurilainen oli hyvä ja sopivan kokoinen. Filehamppari oli myös mainio, mutta olisi kaivannut makean BBQ-kastikkeen. Paikalliset kehuivat grillin majoneesia, mutta se oli melko keskitasoa.

Kung Fu kiinalaisbuffet
Iso kuva Bruce Leestä  ikkunassa. Ei saatana. Tämä oli testattava. Keskitasoinen buffetlounas varsin kelpoisalla sushilla ja erinomaisella friteeratulla kanalla. Ilmapiiri oli kuin aidossa kiinalaisravintolassa Kiinassa, joten siitä iso  plussa heille. Myös arominvahvennetta oli käytetty erittäin autenttisella otteella. Sisällä oli toinenkin Bruce Leen kuva. Jes.

Protip: tuo cheddar homehtuu tosi nopeasti, että parempi heittää se hetulaan IHAN TÄYSIÄ. 

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Insera classic polkupyörä

Polkupyörä se on säästäväisen kunnon menopeli. Ei kuluta bensaa eikä tarvitse maksaa kalliita veroja ja polttoainetta. Korkeintaan kaurapuuroa menee aamulla tavallista enemmän, että jaksaa sotkea hiilaripaskan voimalla itseään eteenpäin vesisateessa. Kuntokin nousee ja malux-pekonia ahmimalla kerätty läski palaa.

Valitsin menopelikseni tällaisen unisex mallisen pyörän, jota voi ajaa niin mies- kuin naispuolinenkin ihminen hameessa tai pitkässä takissa. Joku perinteisempi ihminen voisi sanoa tällaista mummopyöräksi. On todella vanhanaikaisen heteronormatiivista jakaa niinkin sukupuolettomat teräsputket joissa on kaksi rengasta sukupuolen mukaan. Suvaitsemattomuus yököttää!

Tosiasiassa järkevintä ehkä olisi kuitenkin itsekunkin ostaa ns. miestenpyörä, koska kyseinen rakenne tekee rungosta jäykemmän ihan itsensä rakenteen puolesta, jolloin runkomateriaalia voidaan keventää. Naisten- tai unisex-pyörät, saattavat siis olla painavampia tai eivät ainakaan kestä niin hyvin!

Hintaa tällä pyörällä oli alennusmyynnissä 169€. Normaali hinta oli jotain 250€, mutta nyt säästin rahaa ostamalla alennusmallin.

Käytännössä pyörä on ihan mukavan kevyt ajettava. Laakerointi tuntuu rullaavan hyvin ja kaikki on päällisin puolin ok. En ehtinyt ajella kauankaan, kun etuhaarukasta irtosi pultti ja rengas oli muljahtaa pois paikaltaan. Noh, oma vika olisin voinut kiristää. Seuraavaksi normaalin kaupunkiajon aikana pasahti irti toinen sivuheijastin. Se vaan halkesi. Helvetti mitä muovipaskaa. No ehkä 500€ tunturissa on kestävät heijastimet. Aika vähän vastinetta rahalle joku heijastin. Lokasuojat tuntuvat yhtä kelvottomalta materiaalilta, mutta ne eivät vielä ole irronneet tai hajonneet. Nyt viimeisimpänä temppuna tarakka irtosi oksennettuaan ruuvinsa ja mutterinsa jonnekkin matkan varrelle. Aika huonosti koottu vehje, mutta ehkä 500€:llä saa irtoamattomat ruuvit. Esiasennettu jalka pyörässä on täysin paska ja hieman liian lyhyt. Ei meinaa pysyä paikallaan ja pyörä kaatuu todella helposti. No ehkä 500€ tunturissa on parempi jalka. Aika vähän vastinetta rahalle jossain jalassa.

Jos nyt mietitään, että 300€ hintaerolla saa polkupyörään paremman jalan ja paikallaan pysyvät heijastimet ja sen, että mutterit on kiristetty etukäteen (jos edes ovat), niin kannattaako tuo raha sitten maksaa? Tätä pyörää käytellessä saa myös hienosti opetella pyörän huoltoa. Jatkuvasti. Nämäkin taidot opettelemalla säästät rahaa. Ja minkä olisikaan parempi harjoituskohde kuin oma pyörä, joka on pakko saada kuntoon.

En tosiaankaan tiedä missä maassa nämä on valmistettu, mutta oletan aasialaisten pikku käsien hitsanneen rungon. Miettikää, kun siellä pikkuinen thai- tai kiinalaistyttö näppärillä nuorilla käsillään hitsaa alumiinia. Luultavasti vielä puikolla, kun alumiinin hitsaukseen järkevin tig- tai ehkä toimiva, mutta vähemmän järkevä mig-laitteisto on paljon kalliimpi. No tämä pyörä oli terästä, että sen hitsaaminen on puikolla näppärää. Hieno homma kiinalaistytölle. Mutta jos menette ostamaan alumiinisen fillarin niin sitten sitä vituttaa ihan suunnattomasti, kun ei edes väristä voi päätellä milloin se sulaa ja joku oksidikerros pitää hinkata pinnasta pois. Semmosta on hitsaaminen kuulkaas jos ette tiedä. Ja jos tiedätte, niin parempi pitää mölyt mahassa, kyllä minäkin nämä jutut tiedän, olen lukenut monta kirjaa aiheesta!

Arvosanaksi annetaan nyt fillarille 3½/5. En jaksa keksiä mitään hauskaa huumoriarvosanaa. Käsitättekö? Tässä vielä kuva fillarista.

Tuo tarakka on irti. Katsokaa sitä. Se on vaan puristettu tuonne väliin ja lentelee sieltä töyssyissä pois.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Lidlin Mcennedy XXL Beef burger

Parempi överit kuin vajarit. Eikö niin? Heti, kun näin tämän tuotoksen lidlin pakastealtaassa se oli pakko ostaa. Kaksi kappaletta 250g täyslihapihvejä.

En tietenkään ajatellut, että 250 gramman pihvi on erittäin epäkäytännöllinen, koska tämän kokoisia hampurilaissämpylöitä ei tietenkään ole. Piti leipoa itse. Selvää säästöä alusta asti. Halvaksi tuli siis, koska leivät olivat käytännössä ilmaiset. Pihvit maksoivat 2,79€. Halvempaa kuin jauheliha. Periaatteessa nämä pihvit ovat täysin järjenvastaiset. Ei kukaan tarvitse mihinkään tällaisia. Näiden tarkoitus on siis täysin "parempi överit kuin vajarit"-henkinen hulluttelu. Myöhemmin selviävästä syystä alan kutsua pihvejä tästä lähtien piheveiksi.

Paistamattoman pihevin halkaisija on lähes 20cm. Se on pikkuisen enemmän kuin kikkelini pituus. Lisäksi kerrankin täytyy sanoa, että pakkauksen kuva valehtelee täysin väärällä tavalla. Pihevit ovat todella paljon isompia kuin kuvassa olevat letut. Nämä ovat kuin täyttä lihaa olevia roiskeläppäpitsoja. Harkitsinkin hetken, että tekisin toisesta erittäin karppauspositiivisen pitsan, mutta tulin järkiini.

Pakkaus sanoo: for grilling + barbecuing. Eikö nämä ole sama asia? Selittää minulle grillauksen ja grillauksen ero? Tosin olin todella pahis enkä tehnyt kumpaakaan. Paistoin nämä pannulla. Repikää siitä! En noudattanut ohjeita, koska olen sen verran paha poika.

Pihevit on valmistettu saksassa ja ovat 98% lihaa. Loput luultavasti suolaa sillä maun puolesta voisin kertoa, että nämä olivat melko teollisen makuisia ja erittäin rasvaisia ja suolaisia. Rasvaa pihvistä valui lähes desilitra mistä kuva alla.


Kovien miesten kovaa teetä. Maistuis varmaan sullekkin.

























 Mistäkö tämä pihevi juttu sitten tulee? Eräällä internetin keskustelufoorumilla eräs henkilö avasi topicin: Japanilaiset koulutytöt liimaavat pihevejä päähän ja komodo syö ne. Ehkä hienoin otsikko keskustelulle ikinä missään. Voitaisiin tähän väliin katsoa video, jossa japanilaiset koulutytöt liimaavat pihevejä päähän ja komodo syö ne. Sitten näytän kuvan mcennedy pihevistä. Ette saa katsoa kuvaa ennenkuin olette katsoneet videon. Onko sovittu? Laitetaan arvosanaksi piheville 2/5. Ei ole ihan kauhean hyvää ja ovat vielä epäkäytännöllisiäkin. Paitsi ehkä frisbeenä. Voisi mennä johonkin vegeanarkopunkkarien festareille ja kysyä tahtoisivatko ne heitellä frisbeetä.




Jos mä saisin pihevin, sellaisen pannunkokoisen. (sen yölinnun biisin melodialla)