Näytetään tekstit, joissa on tunniste paistopiste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paistopiste. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Lidl to go Royal cheese burger ja Chicken wrap

Tiedättekö miksi Amerikassa kutsutaan lidlin Royal cheeseä? En minäkään, mutta Vantaalaisesta lidlistä tällaisia tuotteita löytyi. Miksikö vastentahtoinen, mutta urhea sankarinne on tänne joutunut? Vastaus on työhommat. Olisin voinut mennä myös ravintolaan syömään burgerin, mutta säästäväisyyden ja yleissivistyksen alttarille uhrasin nyt herkkuateriani.

Royal cheese
Hinta: 1,99€
Royal cheese hampurilainen vastaa käytännössä hesen tai mäkin euron juustoa. Koko on samaa luokkaa kuten makukin. Hesen burgerissa on ehkä etuna se, että välissä on majoneesia antamassa lisää rasvaista makunautintoa. Lidlin burgerissa pihvi maistuu ehkä vähän enemmän ja sipulikin tuo lisäaromia muuten koostumukseltaan ja ulkonäöltään varsin epämiellyttävään kötöstykseen. Pitäisin tätä kuitenkin ihan kohtuullisen ok:na vaihtoehtona hesepullalle. Ajaa asiansa ja ei maistu edes niin hirveältä kuin ennakkoon odotin. Tämä saa arvosanaksi 2/5. Asteikolla missä 8€ satsaus hesen megaburgeriin olisi 3½/5 makuelämyksenä.

Pounder quarter with lidl
























Chicken wrap
Hinta 2,69€
Näyttää ihan tortillalta, maistuu aika mitäänsanomattomalta. Kanassa ei ole nimeksikään makua. Se näyttäisi olevan kanan rintaa ja sitä on enemmän kuin saattaisi odottaa. Tosin rinta ei kanassa maistuvin kohta olekaan. Makuelämyksen ankeutta korostaa melko ällöttävä lievästi makea maissia ja paprikaa sisältävä limainen salsatöhnä. Tälle annan ihan suoraan arvosanaksi 1/5.

Melkein pahaa. En voi suositella kenellekään. Kuten en myöskään Vantaata. Ainakaan tätä Vantaan aluetta, jossa istuskelen tätäkin tekstiä kirjoittamassa. Dystooppinen kaupungin irvikuva, missä mikään ei ole lähellä. Kaikki on rakennettu autoja ajatellen ja ainoat kadulla kävelevät ihmiset ovat avoimesti huumeita käyttäviä maahanmuuttajia tai ostoskassejaan bussipysäkeille raahaavia mummeleita, joilla ei ajokorttia ole. Ihmiset kiitävät ohi tunteettomissa metalli- ja muovikapseleissaan. Kadut on tehty mahdollisimman vittumaisiksi kevyelle liikenteelle, älä kävele on viesti. Luontoäiti on kääritty betoniseen vaippaan ja ilma on saastunut autojen ja teollisuuden päästöistä. Dynaamiset it- ja teknologia-alan hipsterit ovat tunkeneet monikerroksiset parkkihallinsa täyteen bensanielujaan niin, että joutuvat ajamaan työpaikalle kilpaa saadakseen parkkipaikan edes näistä monikerroksisista betonibunkkereistaan.

Aivan järkyttävää elämää. Onneksi asun landella. Vantaalla on varmaan kivojakin paikkoja, mutta tämä on todellinen urbaani helvetti. Miten kukaan voi olla onnellinen saatikka iloinen tällaisessa ympäristössä? 0/5.



Ruokamaailman Vantaa


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Lidlin paistopiste. Osa 2

Nyt Jyväskylän lidlitkin ovat saavuttaneet korkeamman tason, eli ovat saaneet sisuksiinsa paistopisteet. Sen kunniaksi arvioidaan muutama lidlin paistopisteen tuote lisää.

Ruisleipä
Paino 600g, hinta 1,99€. Tämä on ehkä yksi paistopisteen parhaista tuotteista. Kuori on rapea ja maukas, mutta leipä on sisältä muhevan pehmeä. Ainoa miinus voi jollekkin olla se, että leipä voisi olla hieman happamampaa. Itseäni tämä ei haittaa yhtään 5/5. Parasta bestiä.

Kinkkujuusto croissant
Hinta 0,79€. Tämä on aivan erinomaisen suolainen, mutta herkullinen. Hyvä välipala vaikka automatkalle tai suolainen naposteltava kahvin tai teen kanssa. Kinkkusiipale on mukavan iso ja juustoa on paljon. Taikinan koostumus on erinomainen. Toistan vielä: helvetin suolainen. Jos et välitä terveydestäsi niin 5/5. Jos välität niin voit vähentää puoli pistettä, koska ei terveys ole niin tärkeää, kuin herkuttelu. Eihän?

Pähkinänougat croissant
Hinta 0,69€. Lidlin mainos eritteli tämän lisäsanalla: HERKUTTELIJOILLE.  Mainos ei valehtele. Käytännössä tehty samanlaiseen taikinaan kuin kinkkucroissant, mutta makeampi ihrapötikkä. Täyte ei ole ihan niin äitelää, kun voisi pelätä. Tällaisen syö erittäin mielellään kahvin tai teen kanssa. Todella voinen ja rasvainen, mutta herkullinen herkuttelijoiden herkkupala 5/5

Näitä croisanteja yhdistää juurikin erittäin pian ähkyisän olon tekevä voitaikina. Ei näitä mielellään söisi kumpaakaan kahta peräkkäin. Urheana kuitenkin vaaransin terveyteni ja herkuttelin molemmat samalla kertaa tätä raporttia varten. Olen epäitsekkyyden ruumiillistuma. Rakastakaa minua.

Tahtoisin kertoa vielä yhden Macgyver jakson äärettömästä epäloogisuudesta. Macgyverin auto hajosi keskellä maaseutua johonkin pikkukylään. Ei hätää, Macgyverhän osaa korjata mitä vaan eikö niin? Mutta ei. Äijä ei edes  yritä korjata autoaan. Luulisi, että sillä olisi peräkontissa työkalupakki ja jotain mahdollisuuksia improvisoida varaosia. Ei, ei yritystäkään.

Mäkkis menee sitten jonkun lapsen mukaan sen perheen kotiin, että voi soittaa huoltoasemalle. Pienen hetken jälkeen Macgyver nostaakin luurin ja näppäilee numeron ulkomuistista. Mitä helvettiä tapahtui? Miten se tiesi paikallisen autohuollon numeron? Oliko se etukäteen opetellut sen ulkoa? Kohtaus ei antanut Macgyverille aikaa tutkia puhelinluetteloa tai kysyä sitä talon isännältä. Miettikää, Macgyver joka pystyy korjaamaan käytännössä tuhoutuneita polttomoottoreita tehdäkseen pumpun Afrikkalaiseen kylään tai korjaamaan moottoriveneen perämoottorin (luoti mahassa) paetakseen konnilta ei viitsi korjata omaa autoaan joka kurahtaa keskelle metsikköä. Hän epäili, että kyseessä on "sähkövika". Kyseinen auto oli 60-luvun jenkkirauta. Miten monimutkaiset sähköt tuollaisissa autoissa oikein voi olla? Kaverini Jarkko korjasi toisen kaverini 60-luvun autossa olleen sähkövian hetkessä, mutta jumalauta Macgyver ei moiseen pystynyt. Olen PÖYRISTYNYT.

Kuva paistopiste herkkuleista:
5/5, viis-vitun-viis/viis. Käsitättekö. Parasta bestiä.


keskiviikko 15. elokuuta 2012

Lidlin paistopiste: Lidl Äänekoski

Äänekosken lidl on tehnyt kunnioitettavan kymmenvuotisen uran ja on pian huikeilla kokemustasoilla. Lidleillä on muutamia erilaisia kokemustasoja joita käyn tässä nyt läpi. Ensimmäisen tason (level 1) lidl on sellainen, kuin se oli alkuperäisenä avatussa muodossaan. Lihat oikeassa takakulmassa ovelta katsottuna jne. Level 2 lidlissä järjestys on eri, mutta valikoima käytännössä sama. Lihat ovat nyt samalla seinustalla kuin sisäänkäynti laajoissa kätevissä kylmäaltaissa, eikä level 1 lidlin epäkäytännölisissä seinäkaapeissa. Level 3:lla lidl saa täysin uuden supervoiman. Sinne tulee paistopiste. Paistopiste jossa paistetaan tuoreita, epäterveellisiä hiilaripaskakötöstyksiä. Saa sieltä käsittääkseni myös ruisleipää, mutta tällä kertaa sitä ei ole testissä vaan kaameinta ja epäterveellisintä vehnätöhkää mitä voi saada.

Paisto-vitun-piste













Goudajuustosämpylä:
Suolainen. Juustokuorrute on erittäin maittava ja suolainen. Plussa siitä, että juustoa on oikeasti ihan selkeästi ja reippaasti. Leipä on pehmeää, mutta kohtuu tiheää ja sen verran iso, että jo yhdestä lähtee pikkunälkä. Tästä saisi varmasti erinomaisen hodarin työntämällä väliin edullisen, mutta maittavan lidlin bratwurstin. Suosittelen. Hinta 0,45€/kpl.


Brezel:
Jos luulin, että äskeinen tuote oli suolainen, niin tämä vasta onkin. Tämä on aivan helvetin suolainen ja iso saksalaistyyppinen rinkeli. Maistuu todella mainiolta. Juuri sellaiselta kaljanaposteltavalta, kuin tälläisen pitääkin. Suolaisuus auttaa varmasti kaljanjuonnissa. Jos ette tiedä mistä on kysymys, niin muistelkaa niitä pieniä naksuprezeleitä. Niissä on vähän sama aromi. Hinta 0,59€/kpl. Tämäkin on sen kokoinen, että pikkunälkä lähtee taatusti. Tätäkin uskallan suositella jos pitää brezelin aromista.

Suklaatyyny:
Jos äskeinen oli epäterveellistä rasvaisuuden ja suolaisuuden puolesta, niin tämä on sitten ihan pelkkää voitaikinaa. Ja erittäin voista sellaista ja täytetty suklaalla. Ei kuitenkaan kauhean makeaa. Suklaa on sopivan tummaa ettei tästä tule makeusähky. Ähky tulee silkasta voin määrästä. Varmaan ihan hyvää kahvin kanssa, kun on myös kaamea välipalahimo. Tätä uskallan suositella varauksetta. Hinta 0,49€/kpl.

Omenatasku:Tämäkin on voitaikinaa. Täynnä makeaa omenahilloa, joka on yllättävän hedelmäistä. Tästä voi jo herkempi saada makeusähkyn. Tämä taas menee varmasti hyvin kuivemman (käytän tässä nyt paremman puutteessa tällaista viinitermiä kuvaamaan epämakeutta) teen kanssa. Tämä näistä maistuu erityisen kotipaistetulta ja epäteolliselta. Suosittelen. Hinta on 0,59€/kpl.

Hiilaripaskaa

























Kaikista näistä tuotteistä täytyy sanoa, että näiden etu muihin kaupoista saataviin leivonnaisiin on se, etteivät nämä maistu lainkaan teollisilta ja ovat takuulla tuoreita. Iso plussa lidelille jotka jaksavat paistaa nämä kötöstyksensä itse. Hintahan näissä on hyvin kilpailukykyinen. Mieti vaikka mitä maksaa siwassa, elosella, tai jopa citymarketin paistopisteessä vastaavat tuotteet jotka eivät ole mitenkään näin tuoreita, vaan kannettu jostain leipomosta yötämyöten ties kuinka kaukaa. No ehkä jotkut leipovat itsekin, ainakin citymarketit, mutta siellä tuotteet ovat paljon ankeamman makuisia ja kalliimpia.

Kolmostaso tuo mukanaan myös yhden heikkouden meille räväkkää sinkkuelämää viettäville, mutta edun perheellisille: perheparkin. Suoraan invapaikkojen vieressä. Tämä on selkeä vihjaus lidin agendasta saada ihmiset lisääntymään. Palkitaan arjalainen rodunjatkaja siitä, että hän lisääntyy. Parempi pysäköintipaikka lidlissä. Valtakunnanjohtajat Soini ja Siitoin tunnetaan kovina abortin vastustajina ja eikö natsisaksassakin palkittu kansalaisia siitä, että teki enemmän lapsia? Nyt cityhipit tarkkana, ettette vain tue FASISMIA käymällä lidlissä.

Mutta mitä kolmostason jälkeen? Tämä ei suinkaan ole lidin levelcappi vaan nelostason lidleissä, joita mm. Keski-Euroopassa on on valikoimissa jopa kovaa viinaa. Omat rommit ja vodkat löytyy. Vitoslevelin lidleistä olen nähnyt vain kuvia.