keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Rainbow milkkis-suklaa.

Joskus tässä tuli arvioitua Lidlin animation-suklaa. Kysessä on kopio kinderin tuotteesta. En usko, että olen koskaan edes maistanut alkuperäistä, joten minulle ei ole erityinen sydämen asia maistuuko tuote esikuvaltaan jos se on hyvä ja halvempi. Rainbowin milkkis on siis animationin tavoin kopio samasta suklaasta. Kyseessä on laatikollinen pieniä erillispakattuja maitokreemillä tai jollain vastaavalla makealla mössöllä täytettyjä suklaapatukoita.

Kuudentoista patukan pakkaus maksaa 1,65€. Tämähän on erittäin kohtuuhintaista, koska lidlin animation-suklaa maksoi aikoinaan 1,69€. Patukat taitavat vaan rainbowin tapauksessa olla vähän pienempiä. Tämä ei haittaa, koska voihan niitä syödä useamman jos on kunnon herkkusuu. En valitettavasti osaa sanoa kummassa pakkauksessa on enemmän suklaata, kun minulla ei ole tässä saatavilla animation- tai kinder-pakkausta käsillä.

Maun puolesta sanoisin, että tuotteet ovat melko lähellä toisiaan. Rainbowin suklaassa on ehkä hieman voimakkaampi nougatin aromi. Lidlin animationin täyte on muistikuvieni mukaan hieman maitoisen täyteläisempää ja makeampaa. Se kumpi on parempi riippuu varmasti ihan päivästä ja mielialasta. Sokkotestissä en erottaisi näitä tuotteita toisistaan. Valikoimaan kuuluu myös mansikkainen versio aiheesta, joka on marginaalisesti kalliimpi. Maksaisisikohan se sitten 1,70€.

Ehdottomasti suositeltava ostos herkuttelijalle, jolla on kykyä jakaa nautiskeluaan useaan erään. Yksi patukka kahvikupposen kanssa on juuri sopiva määrä, jolla saa suun makeaksi. Muistakaa kohtuullisuus! Arvosanaksi voisin antaa vahvan 4/5, koska muistelen nauttineeni animation-suklaasta tätä enemmän. Joten se oli varmasti hitusen parempaa.

Animationille annan myös plussaa siitä, että eräs vaasalainen kaverini oli käynyt ostamassa sitä arvosteluni innoittamana ja jättänyt pakkauksen jonnekin pöydälle. Hän oli kuulemma sitten aloittanut lypsää siemeniä rakkautensa suonikkaasta puusta ja animation-suklaapaketin poika oli tuijottanut häntä näkökentän sisäpuolella niin pahasti, että homma oli jäänyt kesken. Tosi paha cockblokkaaja se animation-poika.

Milkkispatukan söpö eläinhahmo on paljon vähemmän ahdistava kuin animation suklaan karsea kakara.














Oletteko koskaan miettineet vanhojen suomalaisten sananlaskujen ja kansanviisauksien historiaa? Muistelen joskus aikoinaan lukeneeni jonkun iltapäivälehden viikonloppunumerosta jonkinmoisen artikkelin aiheesta. En valitettavasti muista oliko kyseessä iltalehti vai iltasanomat. Isälläni oli tapana valita viikonlopun lehti kesämökkireissulle sen mukaan kummassa oli paremmat tissit kannessa. Luulen, että noina aikoina, kun kävimme mökkeilemässä koko perheen voimin kannessa oli säännöllisesti joku 90-luvun seksisymboleista: Janina Frostell, Tanja Vienonen tai Lola Odusoga. Janina ja Tanja olivat noissa melko varmasti vahvoilla. Ehkä jopa Linda Lampenius. Hienoja aikoja nuo nuoruusvuosien pitkät ja aurinkoiset kesät maaseudulla pelatessa nintendoa naapurin pojan kanssa sisätiloissa.

Tästä kyseisestä artikkelista erityisen hyvin mieleeni on painunut kuvitus, jossa sanonnoista oli tehty oikein piirrokset. "Täynnä kuin Turusen pyssy" sai taustatarinan, jossa joku 1700-luvun Turunen oli sotaretkellään tunkenut aseensa piipun niin täyteen varastettua rahaa, ettei enää voinut ampua.

Leppäkeihäänkin lento-ominaisuudet ilmeisesti olivat aikansa teknologian huipentuma, minkä vuoksi sanonta on jäänyt elämään. Muistakaapa tuo sitten, kun yhteiskunta romahtaa ja pitää alkaa kepeillä sotimaan ja metsästämään naapuriheimolaisia. Leppäkeihäs lentää parhaiten. Muinainen viisaus elää sanonnoissa.

Eniten mieltäni on viimeaikoina askarruttanut kuitenkin sanonta "[Vettä] tulee kuin Esterin perseestä." Yleensä ainakin omalla murrealueellani kyseisellä sanonnalla viitataan nesteen tai muun virtaavan aineen tulvimiseen. Tämä sai minut miettimään, että oliko kyseinen Esteri ensimmäisiä henkilöitä, jonka ärtyvän suolen oireyhtymä, eli IBS on noussut yleiseksi puheenaiheeksi ja päätynyt sanonnan asemaan. Saattoihan hänellä olla myös laktoosi-intoleranssi.

Kuvitelkaa nyt elämää 1800-luvun Suomessa fodmap-ruokavaliolla. Kananmunia, lihaa ja riistaa saattoi saada parhaimmillaan hyvinkin, mutta laktoosittomasta maidosta tuskin oli kukaan kuullut! Olen käsittänyt, että pääosa tuon ajan ruokavaliosta koostui kuitenkin maatalouden ns. kellarituotteista. Etenkään talviaikaan tuoreita kasviksia ei tietenkään ollut saatavilla. Useimmat viljatuotteet aiheuttavat oireita pahasta IBS:stä kärsivälle. Omenat, jotkut marjat, palkokasvit, punajuuret, kaali, sipuli... kuinka näitä olisikaan voinut välttää! Esteri parka joutui siis koko ajan kakkapieremään ja kärsimään turvotuksesta, kun ei paljon vaihtoehtoja ollut. Pettuleipää ja hernekeittoa. Perse vaan lauloi kesken peltotöiden ja kirkkoistuntojen. Tuli siis kuin esterin perseestä. Ennen ei jumalauta ollut paremmin!



Savon sanomillakin on vähemmän mielikuvituksekas selitys tälle sanonnalle. Palokunnat kuulemma käyttivät ennen ester-merkkistä pumppua. Kuinka tylsää! Savon sanomat aina pilaamassa ihmisten ilon!





tiistai 14. helmikuuta 2017

Lidlin uudehkot oluet: Excelsior ja Galereux

On ystävänpäivä ja mikä olisikaan parempi tapa saada ystäviä ja rakkaita kuin kaljan juonti! Oletteko koskaan muka saavuttaneet ihmissuhteissanne mitään merkittävää ilman reipasta kaljottelua? Minä en ainakaan. Perehdytään siis pariin uudehkoon olueen. Nämä ovat olleet hyllyssä jo tovin, mutta ansaitsevat nyt pikaisen katsauksen ystävänpäivän kunniaksi.

Excelsiorista tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen star trek. Tähtilaiva Excelsior ja tähtilaivojen excelsior-luokka. Käsittääkseni tähtilaiva Excelsior esiteltiin ensimmäisen kerran kolmannessa star trek-leffassa, jossa tohtori McCoyn sisään hypännyt Spockin sielu tahtoisi kovasti päästä takaisin  genesis-projektin virvoittamaan kehoonsa.

En ole katsonut kolmatta trekkileffaa vuosiin vaikka se on ollut suunnitelmissani pitkään ja kätevästi netflixissä tarjolla. Ehkä odotan sopivaa päivää. Mutta wikipedian mukaan Excelsioriin piti asentaa ensimmäinen transpoimuajo. Tällä moottorilla pitäisi päästä nopeammin kuin 14,1 poimun vauhtia. Eli ihan saatanan helvetinmoista kyytiä. Muistelisin, että alkuperäinen enterprise ei päässyt kovin paljon poimu kahdeksaista lujempaa ja TNG:n enterprise D:llä, joka sentään oli galaksi-luokan alus oli ongelmia päästä lähelle poimu kymmentä.

Tähtilaiva Excelsior













Voyagerissa sarjan nimialuksen miehistö keksii transpoimuajon jonkinlaisen uuden dilitiumin avulla ja muuttuu liskoiksi. Eli ei kannattanut. Transpoimuajo on kuitenkin jonkun Voyager-hahmon mukaan teoriassa niin vauhdikasta, että sillä ajaessa on kaikissa universumin pisteissä  yhtäaikaa! Myöhemmin heidän onnistuu varastaa borgeilta kunnollinen transpoimuajo ja tämä taitaa olla jo spoileri. SPOILERI VAROITUS.

Excelsior-olut
Ainekset: ohramallas, vehnämallas, ammoniummenetelmän sokerikulööri, humalauute. Valmistettu ilmeisesti Ranskassa. Maassa, joka ei ainakaan omissa kirjoissani ole mikään suuri olutkulttuurimaa.

Olut on ilmeisesti värjätty tuolla sokerikulöörillä, mutta se on silti todella vaaleaa kusenkeltaista. Wikipedia kertoo, että:

"Sokerikulöörin E-koodi on E 150. Sokerikulööriä valmistetaan lämmittämällä hiilihydraatteja ammoniakin, ammoniumsulfaatin ja rikkidioksidin kanssa. Sokerikulööriä käytetään mm. soijaan, olueen, viskiin, kekseihin. Sokerikulööri saattaa aiheuttaa B-vitamiinien tuhoutumista".
LÄHDE: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokerikul%C3%B6%C3%B6ri (viitattu 14.2.2017)

Kuulostaa juuri siltä mitä olueltani kaipaan. Täytyy varmaan alkaa lisäämään omatekemiinkin.

Tuote itsessään maistuu lievästi öljyisen makealta ja vähän saippuaiselta. Tosi vetinen ja mitäänsanomaton. Ei maistu miltään, mutta haisee alkoholille. Alkoholipitoisuus on tuoteselosteen mukaan 4%.

Suussa ei tunnu hiilihappoja vaikka ohut kerros hyvin pientä ja kestävää kuplaa tuleekin oluen pintaan kaataessa lasiin. Ehkä tähän on lisätty saippuaa tai vastaavaa pintajännitystä alentavaa ainetta kuplan pysyvyyden parantamiseksi. Se selittäisi saippuaisen aromin.

Olen maistanut joskus hurjassa nuoruudessani kusta ja se maistui tältä. Vähän kuin olisi juotu kunnon kaljaa ja kustu se ulos. Ei pahaa, mutta täysin tarpeetonta. Arvosanaksi 1/5. Todella ankeaa.

Arvaatte varmaan, että en ole säilyttänyt taaskaan kuittia. Tämä maksoi alle kaksi euroa. Ehkä 1,40€. 0,44 tölkki.

Galereux
Tämä olut onkin samanlaista mitäänsanomatonta virtsapissausta. Tässä erona on vaan sellainen budweiser tyylisen jenkkioluen maissiaromi. Muuten tämä on valmistusaineiltaan ihan samaa kuin edellinen, mutta vehnän tilalla maissi. Tässäkään ei oikeastaan ole hiilihappoja.

Tällä oluella ei ole edes hienoa star trekin mieleen tuovaa nimeä eli tämä on periaatteessa vielä edellistäkin huonompaa vaikka onkin 4,7% alkoholiltaan. Arvosanaksi kuitenkin 1/5.  Hinta jotain samaa luokkaa ja tölkkikin melko varmasti sen 0,5l.


Kaukana on tähtilaiva Excelsiorin uljaus tästä ripulista. Täytyy kyllä sanoa, että excelsiorin tölkki huokuu hienosti ankeaa halpuutta.


Kuulin tänään, että kävyt ovat parhaita. Jos  ystävänpäivänä ei ole rakkauslällytystä tai edes suklaata niin voit ottaa tilalle käpyjä. Käpyihin voit laittaa tikkuja pystyyn niin saat kätevästi uusia ystäviä joille jutella.

Itseasiassa ennenkö suklaa tuotiin Eurooppaan niin ihmiset imeskelivät käpyjä. Ne ovat ruskeita ja lievästi makeita jos ovat oikein pihkaisia. Kysykää vaikka isovanhemmiltanne. Pula-aikana ei ollut varaa tuoda kallista sokolaatia ulkomailta asti. Karkkipäivänä syötiin vaan käpyjä. Kaikkihan tietävät, että ennen oli paremmin. Niin miksi kaipaisit nykyäänkään mitään suklaata tai ystäviä. Hae ulkoa iso kassillinen käpyjä ja nautiskele!






perjantai 27. tammikuuta 2017

Lidlin crivit sports talviurheilusukat

Jos joku ei tässä vaiheessa vielä ole huomannut, niin tuolla ulkona on jonkinmoinen talvi meneillään. Ei varsinaisesti mikään ihan karmea pakkashelvetti, mutta luulisin, että terminen talvi joka tapauksessa. Sitä varten olen aina ennen kaivanut käyttöön villasukat, mutta nyt markettivapahtaja Adolf Lidl on siunannut meitä suomalaisiakin viisaudellaan ja tuonut markkinoille talviurheilusukat.

Jotkut saattavat muistaa, että minulla olikin jo entuudestaan lidlin urheilusukat ja olenkin niitä käyttänyt lenkkeillessäni. Sukissa on pehmusteita ja paksumpia kohtia kutakuinkin sopivissa paikoissa. Talviversio on periaatteessa hyvin samanlainen, mutta niin pitkävartinen, että ylettyy polven alapuolelle. Nämä ovat oikeastaan vähän monimutkaisemmat saapassukat. Tekstiili on melko paksua, mutta hengittävää. Sukat ovat varsin mukavat jalassa ja sujahtavat näppärästi lidlin juoksukenkien kuin hiihtomonojenkin sisään. Sukissa on jalkapöydän alle tuleva pehmike ja sukat on siksi merkitty vasemmalle ja oikealle käypäisiksi.

Materiaaliksi ilmoitetaan 56% polyakryylia, 20% polyesteriä, 11% polyamidia, 11% villaa ja 2% elastaania. Etenkin tuo villa tuli vähän yllätyksenä, sillä oletin aluksi näiden olevan täysin keinokuituiset.

Olen kuitenkin nyt joulun jälkeen vetänyt tällaisilla sukilla melkein kaikki juoksulenkkini ja yhden hiihtolenkinkin ja jalat ovat tuntuneet mukavan lämpimiltä ja kuivilta. Kaiketi nämä sitten ovat oikein kelvolliset. Etenkin hiihtäessä tuo pieni jalkapöydän alla oleva muotoilu teki hiihtämisestä miellyttävämpää. Yleensä jalkapohjani ovat olleet tällaisen lenkin jälkeen vähän hellänä.

Jos näistä jotain negatiivista pitäisi keksiä, niin vasemman jalan sukka on jo rikki. Tai kudos on purkautunut vähän ja sukkaan on syntynyt yhteen sormen mentävä reikä. Paikka on kuitenkin sellainen, jossa siitä ei ole haittaa, eikä reikä ole kasvanut. Liekkö sitten maanantaikappale.

En muista näiden tarkkaa hintaa, koska sain näitä kaksi paria joululahjaksi. Luulen, että nämä eivät hirveästi kuutta euroa kalliimmat olleet. Olen lopultakin tullut siihen ikään, että sukat ovat tosi kiva joululahja. Huolestuttavaa.


Runkkumatskua kaikille jalkafetisteille.
























Taisin luvata viimeksi, että keskustelisimme siitä miksi Jens Johanssonilla on aina liian suuri t-paita. Jos joku ei teidä tai muista kuka Jens Johansson on niin käydään pieni pikakertaus hänen urastaan: Hän on ruotsalainen homoloordi, joka on soittanut mm. stratovarius-nimisessä kotimaisessa kikkelihevibändissä. Lisäksi hän on soittanut sellaisten vanhojen pierujen kuten homoloordikuningas Yngwie Malmstenin ja Ronnie James Dion bändeissä.

Käydäänpä siis pohtimaan syitä miksi Jens pitää liian suurta paitaa, joka saa hänet näyttämään jopa entistä enemmän 90-lukulaiselta atk-tukihenkilöltä.

Teoria 1:
Mies jojottelee painoaan tosi paljon ja on välillä tosi turvossa kunnossa, eli pitää olla kasvunvaraa paidassa. Sitten, kun hän välillä laihtuu niin paita näyttää isolta.

Teoria 2:
Jensin äiti ostaa tämän paidat ja reiluna jätkänä Jens ei kehtaa olla käyttämättä niitä. Tai sitten käyttää niitä etenkin keikoilla, että äiti näkee lehdistä ja muualta, että siellä se äitin ostama paita on. Muuten hän käyttää sopivia paitoja.

Teoria 3:
Jens oli ennen ihan vitun läski, mutta laihtui, eikä vaan ole tarkan euron miehenä viitsinyt ostaa uusia paitoja ennenkö vanhat ovat kuluneet loppuun.

Teoria 4:
Ynkkä oli kateellinen Jensin hoikkuudesta, että käski sen pukeutua säkkiin. Tämä oli osa sen työsopimusta läpi koko 80-luvun. Siksi Jensillä on iso varasto liian isoja paitoja. Toisaalta tuo sopimus on voinut sisältää kohdan jossa Jensiltä vaaditaan, että käyttää liian isoja paitoja 2020 vuoteen asti.

Kuvia Jensistä liian ison paidan kanssa:
http://www.metal-rules.com/zine/ima … ws/stratovarius/stratolive-jens.jpg
https://i.ytimg.com/vi/RcdDK8fl8pM/hqdefault.jpg
http://www.metalcry.com/files/jensjoh.jpg
https://thumb7.shutterstock.com/dis … t-lauri-porra-performs-39125308.jpghttp://www.stratovarius.com/media/slider/haut03.jpg

Ottaisin Jensin koska vaan korjaamaan kopiokonettani tai laittamaan lasertulostimen laniin.

Ennen vanhaan tuli sellainen nuorille suunnattu tv-sarja kuin Jyrki. Ohjelmassa näytettiin myös musavideoita ja stratovariuksen videoita tuli melkein joka viikko. Jo silloin kiinnitin huomion Jensin isoihin paitoihin. Timo Kotipeltokin käytti aikanaan aika löysiä paitoja, mutta tuon viimeisimmän startovariuksen promokuvan perusteella hän on alkanut oppia ostamaan sopivampia. Tässä vielä video Jensistä ja pojista vähän huonon kokoisissa paidoissa.

maanantai 2. tammikuuta 2017

Eros now

Oletko kyllästynyt amerikkalaiseen kulttuuri-imperialismiin ja valmiiksi pureskeltuihin hollywood-aivo-oksennuksiin joita televisio ja netflix enimmäkseen suoltavat? Nyt käsittelemme vaihtoehtoa tälle aivoja mädättävälle saasteelle.

Tässäkin blogissa intialeffoista on puhuttu moneen otteeseen, mutta mikä on lopulta paras tapa katsella niitä Suomessa laillisesti? Youtubessa on intialaista elokuvataidetta runsaasti. Sieltä löytyy kokonaisia leffoja, mutta kuvanlaatu vaihtelee ja teksityksiä ei yleensä ole. Tähän kuitenkin löytyy poikkeuksia ja youtubesta voi saada kohtuullisen hyviä intiaelokuvaelämyksiä. Mutta mitäpä jos tahdot tosiaan antaa rahaa itse tuotanto- ja jakeluyhtiölle?


Nyt sinäkin voit katsoa kaksi leffaa päivässä!











Eros international on suurehko elokuvia ja musiikkia kansalle jakeleva ja tuottava yhtiö, joka on jokunen vuosi sitten lanseerannut oman eros now-streamauspalvelun. Palvelu on yhtäaikaa netflix ja spotify. Erittäin edullisella 5,99€/kk hinnalla saat siis molemmat! Netflixin ja spotifyn enemmän tai vähemmän laadukkaalla intialaisella valikoimalla.

Eroksella on yli 2000 leffan levitysoikeudet ja sanoisin, että niitä leffoja palvelussa on todellakin vähintään se tuhat. Vanhemmista elokuvista ei ole aina HD-versiota. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkut vanhemmat elokuvat ovat suunnilleen dvd-laatuisia tai jopa pahempia. Uusissa elokuvissa kuva on kuitenkin riittävä jopa videotykkikatseluun.

Muuta huomattavaa palvelun runsaasta valikoimasta ovat musiikkivideot, tv-sarjat ja uutispätkät. Tv-sarjojen tarjonnasta löytyy mm. erilaisia kokkausohjelmia, joista ehkä quickies on paras. Noin 10 minuutin pätkissä neuvotaan herkullisia intialaisia ja aasialaisia reseptejä. Lisäksi valikoimassa on napatanssi-, jooga- ja meditaatio-opetussarjoja. Yhden meditaatiosarjan luvataan jopa parantavan syöpä! Tai ainakin ennaltaehkäisevän sitä merkittävästi. Ja muistakaa kaikki tämä vain vajaan kuuden euron hinnalla! Miinuksena on todettava, että sarjoissa ei ilmeisesti ole tekstejä. Eli joudutte katsomaan dance india dancen pelkällä hindimolotuksella. Muuten tekstitykset löytyvät yleensä englanniksi, hindiksi, arabiaksi ja joillain muilla kielillä. Elokuvista on myös joskus erikseen tamiliksi puhutut versiot.

Kuvakaappaus eros now-mobiiliapplikaatiosta. Kuvassa Deepika Panokone ja joku koukkunokka. Tuota golmaal 3:sta ei sitten kannata katsoa. Ihan paska.




















Teknisestä puolesta voidaan kertoa, että palvelu toimii useimmilla älylaitteilla ja tukee myös chromecastia. Luultavasti myös apple tv:tä, mutta eihän sellaista ylihintaista sontaa kukaan käytä? Kaikki te siellä käytätte halpaa ja hyvää chromecastia. Palvelu toimii myös ihan nettiselaimessa, kuin netflixikin. Chromecast versio ei kuitenkaan osaa kuulemma hitailla yhteyksillä rajoittaa kuvan laatua kunnolla. ATK-alan ammattilainen uskoo, että 24mbps adsl-yhteys olisi täysin riittävä eros now-palvelun ongelmattomaan käyttöön. 10mbps yhdeydellä saattaa esiintyä pieniä tökkäyksiä. Selaimesta saa kuitenkin rajattua bitratea. Käytännössä olemme kuitenkin huomanneet, että suurempi ongelma taitaa olla joskus siinä, että Intian päästä ei saada bittiä tulemaan tänne napapiirille tarpeeksi nopeasti.

Nyt siis kaikki tilaamaan kotiin intialaista värikästä ja iloista kulttuuria, joka sopii koko perheelle! Sillä näissä elokuvissa luotetaan enimmäkseen perinteisiin arvoihin, kuten avioliittoon, perinteiseen naisen paikkaan ja vanhempien kunniottamiseen. Myös siveä käytös on läsnä, sillä kukaan ei edes suutele elokuvayleisön nähden!

Arvosanaksi eros nowille 4½/5. Koska joskus tosiaan leffat pätkivät ja yhdessä leffassa, joka haluttiin katsoa tosi paljon ei ollut tekstityksiä.


Intiassa nainenkin voi osallistua action-kohtaukseen kuin mies.














Kaikki tämä Intialefoista puhuminen on tärkeää, mutta on tullut ilmi vielä yksi tärkeämpi asia. Nimittäin Juha Miedon joulutorttuherkuttelu.

Hiihtosankari nimittäin syö kuulemma sata joulutorttua. Montako itse söitte? Eihän sellaista rasvaista taikinaa kukaan normaaliälyinen syö paria enempää? Mutta Juha syö sata. Ja vielä luumuhillolla! Mahtaa taas suoli toimia kuin rakettimoottori pohjanmaan tasaisilla laduilla, kun tuon määrän heittää huiviin. Artikkelissa mainitaan, että THL:n tietokannan mukaan perusjoulutorttu sisältää 402kcal energiaa. Pikaisen googlettelun. epämääräisten nettilähteiden ja rajun yleistämisen avulla sain selville, että yhden kilon lihominen vaatii 7000-8000kcal herkuttelua normaalin kulutuksen päälle. Jos tämä pitäisi paikkansa niin Mietaalle tulisi vajaa kuusi kiloa vararengasta pelkistä joulutortuista. Melko reipas massakausi!

Samaisen epäluotettavilla nettilähteillä arvioin, että Juhan kokoinen ukkeli kuluttaa yhden joulutortun verran energiaa hiihtämällä noin 40 minuutissa. Jos Juha syö sata torttua, niin hänen on hiihdettävä siis lähes 67 tuntia keskiraskaasti kuluttaakseen tuon energiamäärän. Eli pitääkseen tasapainon yllä olisi Miedon lykittävä päivittäin menemään pari tuntia joko joulu- tai tammikuun. Mikäpä siinä eläkkeellä harrastella.

Voisin itsekin aloittaa sitten vanhoilla päivillä tuollaisen ylensyönti ja murtomaahiihto puuhastelun. Pitäähän sitä vanhana tavoitteita ja aktiviteettia olla ja nautiskelua. Nyt ei täällä hektisessä työelämässä kerkeä edes sitä yhtä torttua sulatella ja läskiksi tulee.

Ensi kerralla sitten pohditaan miksi Jens Johanssonilla on aina liian iso paita.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Cien partahöylät

Kerrankin löytyi lidlistä aivan paska tuote. Siis aivan helvetin surkea punapersepaviaanin perseen rutupaska. Nimittäin nuo cien partahöylät. Pussillinen näitä maksaa kai parisen euroa. En muista oikeaa hintaa, eikä sillä ole väliäkään, koska ette koskaan osta näitä. Täysin käyttökelvotonta roskaa. Metallin ja muovin tuhlausta. Tuostakin muovista olisi voinut tehdä vaikka suoraan roskia, joilla saastuttaa luontoa. Nyt ne vituttavat ihmistä ja sitten vasta saastuttavat luontoa. Paljon pahempi.

Joskus on hyvä mennä suoraan asiaan ja purkaa vähän sisällä kyteneitä tunteita. Vähän tarkempi selostus siitä miksi nämä cien partahöylät ovat helvetin surkeaa punapersepaviaanin perseen rutupaskaa tulee nyt, kun olen saanut pahimman tunnepuuskan purettua sydämeltä.

Lidlin parranajotuotteet tunnettiin jossain vaiheessa (ja ehkä osa niistä tunnetaan edelleenkin?) G. Bellini tuotemerkillä, joka kääntyi suussa hauskasti gibelliniksi. Nämä höylät olivat jo tuolla nimellä pahamaineisia. Niinpä oli pakko ostaa koko paketti testiin.

Oma parrankasvuni on sellaista luokkaa, että saan ajella naamakarvat ehkä kahdesti viikossa, etten näyttäisi autonasentajalinjan ammattikoululaiselta suoraan 90-luvulta. Melkein kovasti pieraisemalla irtoavat kaikki karvat. Luulisi siis, että höylienkään ei tarvitse olla maailman parhaita, että tällaisen parran saa ajettua. Väärässäpä olin. Nämä täysin käyttökelvottomat persenöyhdästä valmistetut muovirutkut eivät meinaa leikata partakarvoja, mutta repivät naaman verille. En ole KOSKAAN nähnyt mitään näin huonoa. Voisitte ihan hyvää hyvyyttänne ostaa näitä ja heittää suoraan roskikseen, ettei kukaan muu osta. Edes partavaahdolla suihkun jälkeen pehmitetyt karvat eivät meinaa mennä näillä kuriin. En voi suositella kenellekään. 0/5.

Varokaa!

















Katselin tätä blogia varten tekemiäni muistiinpanoja ja huomasin, että olin unohtanut katsoa niitä edellisen kerran, kun kirjoittelin blogiin. Tuota Max Perttula grillimaisteri mieshajuvesiarvostelua varten olin tehnyt muistiinpanon, että kerro tällaisesta. Kerron sen nyt vähän jälkijunassa.



Vitu awesome kuunnella humppaa ja kuunnella humppaa... hump hump















Katsokaa miten mahtava kesätapahtuma HUMPPARALLI! Kyllä tätä varten kannattaisi ajaa parta kunnolla, tai siis helvetin huonosti cien partahöylällä. Humppaa ympäri vuorokauden! Ja mahdollisuus testata joka ilta puolen tunnin spurtilla oma humppakunto! Mitä tämä edes on? Mikä on hyvä tulos humppakuntotestissä? Onko se verrannollinen cooperin testiin?


Humpparallien tähtiartisteja.

Eikö todellakin tekisi mieli nähdä esimerkiksi Kimmo Lindegren ja Mika Raittilan orkesteri? Pistää vain miettimään, että miksi Mika Raittilan orkesteri soittaa Kimmo Lindegrenin kanssa? Onko yhtye lainassa, mutta ei missään nimessä tahtonut vaihtaa nimeään? Vai onko Mika niin kusipää, että "Joo saat lainata bändiä, mutta pitää sitten mainita, että se on mun bändi." Kaikki on mahdollista.

Miltäs kuulostaisi Ulla-Jaana & Lumumba? Mikä edes on Lumumba? Googletin asiaa ja ensimmäinen hakutulos on joku Kongolainen poliitikko. Ok? Eli onko hänkin esiintymässä? Onko tämä duetto? Onko Lumumba tullut Suomeen pakolaisena ja aloittanut humppauran?

Viimeisenä huomioni kiinnittyi Pekka Hartoseen. Katsokaa nyt tuota promokuvaa. Onko tuo otettu keittiössä kännykällä tai muulla vastaavalla perunalla. Äijähän näyttää aivan sarjamurhaajalta! Katsokaa nyt vaikka vertailun vuoksi kuvaa Zodiac Killer on PEKKA HARTONEN!

Lisempää humppaa.
Eikä siinä vielä kaikki! Ihastellaan kolmatta kuvaa. Sama takuuvarma humpparallien linja jatkuu. Ajattelin käydä ihan huvikseni kuuntelemassa noita vähän nuoremmalle väelle suunnattuja bändejä, jotka tuolla alakulmassa ovat. Ajattelin nimittäin, että näillä artisteilla voisi ihan olla materiaalia netissä.

Toyotan takavalot soittavat ilmeisesti omia biisejä. Bandcampissa heillä on ihan kuusi yhden biisin singleä. Mitä tästä voisi sanoa todella ankeaa suomirokkia ilman mitään persoonaa tai ideaa. Laulaja ähisee masentavasti. Soundit ovat kuin casiosta. Kuuntelin kaksi biisiä ja molemmat kuulostivat ihan samalta. Miten vaikeaa voi olla ensinnäkään edes säveltää kuusi tuollaista käppäbiisiä ja miten ne eivät ole yksi ep? Tämä bändi ei voisi olla surkeampi enää kuin olemalla gospelia.

Mikä siinäkin on, että jos on uskovainen tai natsi ei osaa tehdä kunnollista musiikkia. Tai no black metal on ehkä tässä poikkeus, joka vahvistaa säännön. Jumalan vihaaminen, Saatanan palvonta ja/tai äärioikeistolaiset mielipiteet tuntuvat saavan liekin palamaan kirkkaana ja black metallista tulee vielä aitoa, todellista ja vaarallista!

Väärät mausteet soittaa sitten covereita. Kuinka mielikuvituksetonta ja masentavaa. Tyypit näyttävät vielä tokmannin tai Jyskän varastomyymälän vaatemainoksissa pönöttäviltä kauppiaan valokuvaaja kaverin kavereilta. TODELLA MASENTAVAA!

Sokerina pohjalla purrrleskissat, joka näyttäisi olevan melko kotikutoisen oloinen burleski-ryhmä. Eli paikallisten naisten kehopositiivista feminististä emansipaatiota. Hyvä tytöt.

Täytyy vielä sanoa, että minulla ei ole enää mitään muistikuvaa mistä nuo kuvat ovat tulleet koneelleni. Olenko ottanut ne itse? Jos olen niin missä? Vai onko joku lähettänyt ne minulle? Heinäkuu oli sekavaa aikaa elämässäni. Kommentoikaa ja auttakaa minua selvittämään tämä mysteeri.

Tämä humpparalli, juttu herätti kyllä huomattavasti enemmän kysymyksiä kuin toivoin. Ehkä ensi vuonna on mentävä selvittämään asia paikanpäälle. Ellei kukaan osaa kertoa asiasta enempää niin miten olisi? Kesäretki HUMPPARALLEIHIN 2017!





maanantai 10. lokakuuta 2016

Halvat bussimatkat, onnibus vastaan matkahuolto.

Hei vaan. Olen käynyt joskus muuallakin kuin lähimmässä lidlissä. Sitä varten täytyy joskus vaivautua ja ostaa ennakkoon halvat bussiliput, koska kenellä on varaa matkustaa täysihintaisilla bussi- tai junalipuilla? Ehkä työnantajan piikkiin voi joskus ostaa vittuilumielessä täysihintaisen lipun.

Olen yleensä ostanut bussilipun matkahuollosta, mutta nyt ostin vertailun vuoksi onnibussimatkan helsinkiin, jossa kävin katsomassa the curea. Oli muuten tosi hyvä keikka. Suosittelen. Tai no tässä vaiheessa suositteleminen on ehkä taas myöhäistä, kun keikka on mennyt jo. Käytte sitten katsomassa seuraavan keikan. Vaikka Robert onkin vähän rupsahtanut turvogootti niin hän lauloi aivan upeasti ja koko bändin soitto kulki niin hyvin kuin noin kokeneelta bändiltä voi odottaa. Tämä ei kuitenkaan ole keikka-arvostelu vaan halpamatka-arvostelu. Koitan palata ruotuun, koska luulen, että tällaista poukkoilevaa ja aasinsiltoja käyttävää tekstiä on todella rasittava lukea.

Matkahuollon ja onnibussin liput näyttäisivät olevan suunnilleen samoissa hinnoissa riippuen reitistä, lähtöajasta ja siitä kuinka paljon ennakkoon lipun ostaa. Eli sanoisin todellisen taistelun olevan palveluiden todellisen toteutuksen välillä.

Lähes kaikki matkahuollon bussit joihin olen ostanut lipun (enimmäkseen Jyväskylä - Tampere ja kerran Jyväskylä - Turku välille) ovat olleet Väinö Paunun siististi cooleja express busseja, kun onnibus ajaa brändilleen ominaisilla punaisilla "double decker" busseilla kuin Lontoossa konsanaan.

Ensimmäinen asia johon onnibussissa kiinnitin huomiota on se seikka, että helvetti siellä on ahdasta. Kuin Ryanairin sillipurkkiin olisi tungettu. Itse en edes ole mitenkään erityisen pitkä yksilö niin silti jouduin manspreadaamaan kohtuullisesti etteivät jalkani olisi kiinni edessä olevassa penkkirivissä. Vieressäni ollut nuori neito toki piti minua näin ollen todellisena alfana, kun manspreadasin mukavuuteen tarpeellisen määrän. Matkahuollon busseissa onkin taas vertailun vuoksi huomattavasti väljempää. Etummaiset penkkirivit ovat erittäin väljät. Paapuurin puolella on kaksi vierekkäistä penkkiä mukavalla hajuraolla naapuriin ja styyrpuurin puolella yksittäinen penkki! Kuinka mukavaa. Saa istua koko matkan yksin jos vaan älyää mennä bussiin ajoissa tai varata paikan. Huomattavaa on se, että onnibussissa ei edes saa varattua itselleen paikkaa. Tilan puolesta matkahuollon bussi vie siis voiton. Onnibus oli myös myyty aivan täyteen, mikä lisäsi epämukavuutta.

Onnibus taas ei pysähtele ylimääräisillä pysäkeillä, joten heidän kyytinsä on teoreettisesti hieman nopeampi. Matka Jyväskylästä Helsinkiin ja takaisin kesti kolme ja puoli tuntia. Hieman hitaammin kuin junalla. EB:llä Turkuun matka kesti neljä ja puoli tuntia sisältäen vaihdon Tampereella. Bussi myös kiersi kaikki perähikiät, kuten Jämsän. Tässä siis piste onnibussille.

VR:n junaverkko ja sen käppäisyyshän on kaikille tuttu juttu. Onnibuskin mainostaa, että matkustajille on käytössä ilmainen wifi, mutta tiesittekö, että myös matkahuollon busseissa on nykyisin tarjolla wifi! Itselleni tämä tuli positiivisena yllätyksenä. Onnibussissa on kaiketi myös kaikissa istuimissa oma virtapistoke. Tämä on positiivista. Myös joissain expressbusseissa oli töpselit, mutta ei kaikissa. Kannattaa siis tarkistaa tilanne. Sanoisin kokemuksesta, että onnibussin wifi toimii hieman nopeammin ja varmemmin kuin EB:n tai VR:n. Liekko heillä sitten autoissa ihan 4G-mobiililaajakaista. EB:ssä ja junassa olen pärjännyt paremmin ihan omalla puhelimen nettiliittymällä.  Tässä siis piste onnibussille.

Neljäs asia jonka huomioin tässä arvostelussa on vielä se, että EB:stä kuljettajalta voi ostaa vesipulloja ja edestä saa myös matkalukemista. Onnibussissa ei tällaista palvelua tainnut olla, joten piste EB:lle.

Olemme näin saapuneet siis tasapisteisiin, mutta osa arvioiduista asioista on ehkä hieman korkeammalla painotuksella. Otetaan avuksi siis Maslowin tarvehierarkia ja katsotaan kumpi bussiyhtiö pystyy tyydyttämään paremmin ihmisen perustarpeet.

Maslowin tarvehierarkia





















Kuten todettu molemmat bussiyhtiöt (Onnibus ja Väinö Paunu) tarjoavat tärkeimmän eli internet-yhteyden. Onnibussilla se oli kuitenkin vähän parempi eli tässä piste menee onnibussille.
Onnibus 1 - Paunu 0.

Molemmat bussiyhtiöt tarjoavat ilmaa, suojaa elementeiltä ja unta. Kummastakaan ei saa ruokaa ja seksin kanssakin on vähän niin ja näin. Ehkä omalla aktiivisuudella on vaikutusta asiaan. Viereisessä penkkirivissäni istunut jätkä sai onnibussissa söpön tytön juttelemaan kanssaan vilauttamalla Paperi-T:n kirjaa (melko läpinäkyvä pua-temppu). Ehkä hän olisi saanut nohevammalla toiminnalla tytöltä #fbclosen? Annetaan nyt tästä fysiologisten tarpeiden tyydyttämisestä kuitenkin piste EB:lle, koska sieltä sai vesipulloja. Vessat olivat molemmissa busseissa yhtä ankeita ja ruokahuolto piti järjestää itse.
Onnibus 1 - Paunu 1.

Molemmissa busseissa tuntui turvalliselta matkustaa. Turvavyötkin löytyivät ja molemmissa kehotettiin niitä käyttämään. Tasapeli tässä.

Yllätyin siitä kuinka paljon tuntemattomat juttelivat keskenään onnibussissa. Ehkä se on se väkisin ahtaaseen purkkiin tunkeminen se, joka saa ihmiset keskustelmaan keskenään. EB:ssä saat olla täysin omassa fyysisen koskemattomuuden kuplassasi. Ahtaassa onnibussissa joudut vähän kommunikoimaan vierustoverisi kanssa. Tässä siis tasapeli riippuen luonteestasi. Introvertille suosittelen EB:tä ja ekstrovertille onnibussia.

Kummallakaan bussilla matkustaminen ei tuota erityistä onnistumisen tunnetta tai stimuloi ongelmanratkaisua, spontaanisuutta (koska ostit bussiliput netistä jopa pari viikkoa etukäteen). Suurin haaste bussimatkalla oli löytää Helsingissä kampin terminaalista oikea laituri (vittu niitä on paljon). Onnibussit ja muut lähtevät kuitenkin nykyisin samasta, että en voi oikein jakaa pisteitä tästäkään.

Lopullinen ratkaisu näyttäisi siis olevan siinä, että oletko intro- vai ekstrovertti. Jos et tahdo kommunikoida kenenkään kanssa ja istua omassa kuplassasi turvassa niin valitse väljempi EB. Ekstrovertti voi sitten nautiskella läheisyydestä ja iloisesta puheensorinasta onnibussissa.

Laitetaan vielä plussia ja miinuksia
Onnibus:
+Saa manspreadata kuin alfa
+Ihan ok wifi
+Nopea
-Ahdas

Matkahuolto
+Väljää
+Wifi
+Vesipulloja
-Kiertää mm. Jämsän kautta

Tahtoisitte nyt varmaan tähän valokuvan jostain aiheesta. Valitettavasti en ottanut kuvia onni- tai expressbussin sisältä tai ulkoa, kun ei ollut kameraa mukana. Arvostan teitä sen verran, että en laittaisi mitään perunalla kuvattua tuhrua tähän. Joudutte nyt kuvittelemaan kaiken. Aika tylsää. Ihan kuin kirjojen lukeminen. Toivottavasti tulevaisuudessa tämän blogitekstin saa vaikka äänikirjana. Toivoisin, että tämän lukee Heikki Kinnunen. Oikeastaan voitte lukea tämän omassa päässänne nyt Heikki Kinnusen äänellä.








maanantai 1. elokuuta 2016

Max Perttula grillimaisteri mieshajuvesi

Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä, vielä voit tuoksua hyvältä jos haet grillimaisterituoksun. Nimittäin viime vuoden hittituotetta näkyisi olevan edelleen joidenkin myymälöiden hyllyissä.

Tunnetteko Max Perttulan? Hänhän on Suomen kovin parfymööri ja kova viiksimies. Alun alkaen Viitasaarelta ponnistanut Max on todellinen moniosaaja. Parfymöörin uransa lisäksi hän on melkoisen lahjakas muusikko.


Tarkempia tietoja miehestä saanee katsomalla dokumentin 44500 Max, jossa seurataan miehen pyrkimyksiä. Itselläni on ollut ilo tavata kyseinen miellyttävä herrasmies Arktisen upeeta festarilla, jossa olin joskus kaljapalkalla räpsimässä valokuvia. Tietty sain myös katsella niin paljon leffoja kuin sielu sieti, mikä oli myöskin aivan mainiota.

Maxilla on uransa alkuaikoina kuulemma ollut Viitasaaren nuorisotalolla jonkinlainen esittely tuotteistaan. Tämän esittelyn jälkeen kaupungin nuorisotoimenjohtaja oli silminnäkijähavaintojen mukaan avannut nuorisotalolta kaikki ikkunat ja karjunut kuinka "Tämä saatanan pillunkäry ei lähde täältä ikipäivänä!"

Miltä sitten grillimaisteri mieshajuvesi tuoksuu? Pakkauksen mukana tuleva kortti kertoo, että tuote ei ole tuoksuhyllyjen valtavirtaa. Tuoksussa pitäisi tuntua vihreä galbanumruoho, kirpeät hedelmät ja savuinen nuotion tuoksu. Valkoista puuta, kermaista myskiä, ambraa, vetiveeriä, vaniljaa ja nahkan ja sammaleen miehekästä vivahdetta! Eikös kuulostakin hyvältä, vaikka minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä puolet näistä tuoksuista käytännössä ovat.

Omaan nokkaanihan tämä on varsin miellyttävä ja todellakin persoonallinen. Makea vaniljaisuus ja savusaunamainen sateen jälkeinen tuoksu tulevat ensimmäisenä mieleen yhdistyen kesäyön kukkien hajuun. Minusta tuntuu, että olen haistanut grillimaisterin tuoksun pyöräillessäni tyhjiä teitä kesäyönä. Tuoksu on kuitenkin melko persoonallinen ja jakanee mielipiteet vahvasti. Itse sanoisin, että tuote on helposti 4/5, mutta en olekaan erityisen hyvin perehtynyt mieshajuvesien ihmeelliseen maailmaan. Tiedän kuitenkin mistä pidän, kun sitä haistan. Tämä on aivan mainiota ja Max on mielestäni onnistunut vangitsemaan suomalaisen kesäyön huuman puteliin hämmentävällä tavalla.

Mutta mitä sanoo suuri yleisö? Suoritin kaveriporukassani kyselytutkimuksen tässä tulokset sensuroimattomina:

Nainen 32
"uuuu! Panisin"
Tykkään tollasista makeista kuin vaniljaa 8 puol arvosanaksi. Positiivinen yllätys mun mielestä 4/5

Mies 33
3/5 aika makea en ostais itselle, mutta yllättävän hyvä ihan ok

Mies 30
En itse laittaisi mutta ei haittaisi vaikka olis vieruskaverilla 7.

Nainen 28
Nautiskelijan valinta, vähän makea, ehdottomasti miellyttävä. Nuorekkaan klopin, kesähulivilin tuoksu.

Nainen 27
4/5 hyvä ihan jees, vittu mua panettaa

Nainen 32
Vähän tervainen ilmelä, ehkä vähän hyttysmyrkkymäinen viehko. Miehisten miesten tuoksu. Jos tykkää miehisistä miehistä mutta ei tämä silti ole maskuliininen tuoksu 2/5

Mies 35
Liian mieto puuttuu "kickpunch". Pitäis olla pirtsakampi ja hapokkaampi. Itse käytän menneniä. Olen kyllä itse riittävän tumma mies käyttämään myös tummien miesten hajua.

Mies 42
7/10 aika miehinen. Pefletti joka on ollut saunassa kolme viikoa.

Nainen 26
Yllättävän vähän karmea odotin pahempaa 3/5

Nainen 29
Hyi helvetti pahasti axe vivahteinen, juuri sellainen kuin miltä voisi kuvitella vatsakkaan puolikaljun paidattoman keski-ikäisen grillibilemiehen haisevan 1/5 ykkönen rasvanhajun puutteesta.

Nainen 35
Haistamatta 5/5

Nainen 31
Haisee citymarketille älä jatka ton käyttämistä. Tosi halvan hajuinen. Citymarket/5

Mies 3? (en älynnyt kysyä kännipäissäni ikää, mutta jotain 30-34 sanoisin)
Ei se haissu läheskään niin pahalle kuin maistui. Maistui tosi kitkerälle.

Etenkin naisten keskuudessa tuoksu näytti jakavan mielipiteet, kun miesten arviot olivat huomattavasti neutraalimpia. 20 euron hintaan siis saat kohtuullisen laadukaan, rohkean, persoonallisen ja ennenkaikkea kotimaisen miesparfyymin. Max Perttulan nettisivuilta näemme, että miehen muiden tuotteiden hinta lähtee 50 eurosta ylöspäin kalleimman maksaessa jopa 120 euroa, eli tämä tuote on aidoksi Max Perttulaksi erittäin edullinen!

Pillunkäryä Viitasaarelta
















Kun tässä nyt on keskusteltu pillunkärystä niin palataanpa aiheeseen, josta keskustelimme jo aiemmassa blogipostauksessani. Muistattehan, että Skyrimiin on sellainen realistiset hevosen vaginat modi?

Nyt olen innovoinut uuden hienon keksinnön, jolla saadaan Suomi nousuun! Nimittäin realistiset hevosen vagina modit keppi- ja keinuhevosiin! Kuka voisikaan vastustaa täysin realistista ja aidon tuoksuista hevonvittua keppihevosessaan. Kyllä päiväkodin pihan ratsastuskilpailuissa ja huispausleikeissä muut vekarat olisivat kateellisia. Ettekö ostaisikin tällaisen huippuinnovaation? Ostaisittehan te Max Perttula mieshajuvedenkin?