Näytetään tekstit, joissa on tunniste aah. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aah. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. heinäkuuta 2018

HH Cafe pekoniburgeri.

HH ei tarkoita tässä tapauksessa Heil Hitleriä vaikka niin kovasti tahtoisitte sekin pikkukotinatsit. Vaan HalpaHallia. Kyseessä on siis jonkinlainen kotimainen markettiketju, jonka taustalla on ilmeisesti uskonnollinen yhteisö. En ole varma mikä, mutta Saarijärvellä paikalliset kutsuivat ovensuussa paikkaa "uskisten" kaupaksi. Uskonnollinen tausta näkyykin tosiaan siinä, että marketissa ei alkoholia myyty. Myytiinköhän kondomejakaan? En tutkinut.

Kunnollisia kondomeja ei muuten myydä enää lidlissäkään! Mondosin laadukkaat ja edulliset kondomit ovat kuulemma poistuneet valikoimasta! Järkyttävää! Mondos sensitivet ovat olleet hinta/laatusuhteeltaan ylivoimaisimpia kondomeja, joita olen käyttänyt. Seksielmäni on pilalla jos joudun vaihtamaan brändiä esimerkiksi ankeisiin sulttaaneihin, joita lidlissä on nyt kunnollisten kondomien tilalla. Lähettäkää arvoisat lukijani lidlille palautetta, että saadaan mondosit takaisin. Lupaan kirjoittaa kattavan arvostelun tuoteperheestä kuvineen jos onnistumme tässä tavoitteessa.

Nautin siis nyt arvostelussa olevan tuotteen Saarijärvellä juhannuspäivänä. Tilasin listalta erittäin edullisen pekoniburgerin, jonka sai hintaan 4€. Myönnän, että olin rehellisesti hieman skeptinen sen suhteen millaisen ankean pullan sieltä saisin. Herburgerin jättipekoniburgeri taitaa tällähetkellä maksaa reilusti päälle 5€ ja on paikasta riippuen melko ankea esitys. Pekonia on vain nimeksi, majoneesi ei maistu miltään ja pihvi on kuin söisi maustamatonta soijarouhetta. Burger king ei paljon paremmaksi laita, etenkään hinnan puolesta ja mäkkäristä en tiedä, kun en ole siellä aikoihin käynyt.

Grillikulttuurikin on viimevuosina ottanut järkyttävän nokkakolarin, kun tuntuu, että ihmiset syövät mautonta hesemoskaa  tai ylihintaisia hipsteriburgereita, joissa sitten on hinnassa ilmaa kikkailun ja brändäyksen vuoksi. Tuntuu, että kilpailu on koventunut ja tämän vuoksi grillit ovat joko pudottaneet laatua tai nostaneet hintoja. Syötetään halvalla paskaa tai kalliilla kikkailua. Eihän grilliruoka koskaan mitään hyvää ole ollut, mutta ei se ole myöskään ollut ihan täyttä paskaa tai hirveän kallista. Vaikea paikka varmaan löytää se balanssi hinnan ja laadun kesken? Tai sitten nostalgia on kullannut muistot ja nuoruuden nautinnolliset herkkuhetket öisellä grillikioskilla ovat vain nostalgiaa ja muistojen harhaa.

HH Cafe yllättääkin tässä tarjoilemalla erittäin maukkaan, hyvän kokoisen ja edullisen burgerin. Pihvissä on makua, pekonia oli juuri sopiva määrä, majoneesi oli hyvän makuista. Ei tämä mitään gourmeeta tai ravintolatason burgeriherkkua ole, mutta neljän euron hinnalla aivan lyömätön diili! Tämä siis antaa toivoa sen suhteen, että ehkä grilleilläkin tarjoiltiin joskus halpoja ja hyviä burgereita. Älä siis autoile onnesi ohi vaan käy herkuttelemassa pikaruokasi HalpaHallissa äläkä hesessä!

Valitettavasti ei ole kuvaa burgerista, kun hotkaisin sen krapulanälkääni ennenkuin edes ehdin ajatella kuvan ottamista. Arvosanaksi täydet 5/5, kun otetaan huomioon tuotteen huomattavan edullinen hinta ja ateriointiympäristön hurmaavan pelkistetty ankeus.

Majestic hails HH cafelle ja sen burgereille o7




torstai 24. maaliskuuta 2016

Lisää edullisia kesäoluita: Kotimaista IPA ja vehnäolut, Laitila kukko ipa sekä Saimaa red ale.

Aloitetaan tärkeimmällä, eli vuosittaisella katsauksella Juha Miedon mämmikuntoon. Iltalehden sivuilla Mietaa uhoaa, että tänä vuonna mämmiä menee 30 ropposta.

Viime vuonna olin jo huolissani siitä, että Miedon mämminsyönti on kääntynyt laskuun. 2011 hän söi 50 mämmiropposta, 2013 upposi enää 40 ja nyt 2016 tässä iltalehden urheilu-uutisessa saldo on vaivaiset 30! Onko siis ennustettavissa, että parin vuoden kuluttua mies ei enää saa alas kuin 20 ropposta?

Ikä ei tule yksin ja päivittäinen kalorintarve varmasti vähenee iän tuoman aktiivisuuden vähenemisen ja elimistön normaalin toiminnan hidastumisen myötä. Tämä voisi osaltaan ennakoida vääjäämätöntä alamäkeä kohti hautaa, jota Juha laskettelee jo eläkepäivillään.

Kokeilaanpa ennustaa Mietaan kuolema mämmi-indeksillä. Jos 2011 mämmiä meni 50 rasiaa, 2013 40 ja 2016 30, niin voidaanko olettaa, että mämminsyöntikyky on suoraan verrannollinen Mietaan jäljellä oleviin vuosiin? Jos oletetaan optimistisesti, että mämminsyönti vähenee 10 rasiaa kolmessa vuodessa niin Mietaalla olisi enää yhdeksän elinvuotta jäljellä, kunnes ei enää mene roppostakaan alas.

Juha on syntynyt 1949. Hän on siis suunnilleen saman ikäinen kuin äitini ja intialainen supertähti Rajinikanth. 67-vuotias. Jos Juhalle annetaan vielä yhdeksän hyvää mämmivuotta niin hän kuolisi 2025 76-vuotiaana. 76 vuotta taitaakin olla hänen sukupolvelleen melko uskottava keskimääräinen elinajanodote. Tarkistetaan siis tämän arvion paikkansapitävyys, kun Juhasta aika jättää.

Lisäksi iltalehden toimittaja voisi opetella si-järjestelmän yksiköt. 36000 kaloria on vain murto-osa ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta. Minun kokoiseni ukkeli käyttää 1800-2000kcal energiaa päivässä pelkästään elintoimintojen ylläpitoon. Eli 1800000 kaloria.

Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474
Viitattu 24.3.2016

Tuoreehko kuva Intian ikiomasta Juha Miedosta













Kotimaista IPA
Kotimaista ipa on s-ryhmän oma yritys tulla pienpanimobuumin luomille olutmarkkinoille. Tämän ipan on valmistanut laitilan juomatehdas. Kotimaista ipa on selkeästi tehty hieman jenkkityyppiseksi. Lasiin kaadettuna se on vaalea ja samea. Maku sitruksinen, jopa simamainen. Mukana kelluu kevyt hiivan tuottama aromi, joka ei välttämättä ole huono jos siis pitää tuosta simamaisuudesta, mutta se tekee kokonaisuudesta ehkä vähän tunkkaisemman. Tuoksu on aika mieto, eikä makukaan tosiaan mikään mullistava.

Simppeli hieman greippimäinen katkeruuteen päättyvä olut. Katkeroaineita ei muistaakseni kerrottu purkin kyljessä, mutta kyllä niitäkin tästä löytyy havaittava määrä.

Voin väittää, että juon tätä ennemmin kuin otan turpaani, tai jopa juon mielumin kuin keskimääräistä bulkkilageria. On tämä kuitenkin aika luonteeton ja mitäänsanomaton bulkki ipa. Ihan ok jos ei odota mitään suurta aromiräjähdystä. Hinta on kuitenkin naurettavan halpa. Maksoiko tämä vaivaiset 2€+ pantti. Tölkki on 0,5l ja alkoholipitoisuus 4,7%.

Arvosanaa nostaa tässä tapauksessa erittäin edullinen hinta:
2½/5.

Kotimaista vehnäolut

Samaan sarjaan edellisen kanssa on tullut myös laitilan valmistama vehnäolut. Hinta ja pakkauskoko ovat samat. Tämä on todella mieto ja suorastaan mitäänsanomaton vehnäolut. Jos et pidä vehnäoluen aromeista, niin niitä ei oikeastaan tässä ole. Tätä voisi verrata aika hyvin jääkylmään vaaleaan hoegardenin vehnään, jonka tilalla voitkin varmasti juoda tämän huoletta sitruunaviipaleen kera. Hajuton mauton, virhemausta ja mistään erikoisemmasta vapaa vehnäliru. Halpaa ja helppoa kesäjuomaa tästä.
2/5.


Kukko ipa

Mietin aluksi, että onko Kukko ipa sama tuote kuin kotimaista ipa. Kaadettuani oluen lasiin ero oli kuitenkin selvä. Siinä missä kotimaista ipa on vaalea ja samea, on kukko ipa kuparisen ruskehtava ja kirkas. Tuoksu ei vielä lupaa suuria, mutta antaa viitteitä kevyestä brittihenkisyydestä, kuten myös maun ensipuraisu.

Laitilan nettisivujen mukaan käytetyt humalalajikkeet ovat kuitenkin amerikkalaisia. Yllättävän brittiläisen aromin ovat niistä kuitenkin loihtineet. Humalina siis: columbus, centennial ja amarillo.

Etenkin columbus on humala, joka aromina voi tuoda makuun hieman tunkkaisen ja maamaisen aromin. Centennialissa on kevyesti samaa vikaa selkeän sitrusaromin ohella. Amarillo taas on sitruksinen ja pahimmillaan hieman metallimainen. Omaan suuhuni näiden aromit kuitenkin toimivat ja humalointi on mukavan erilainen verrattuna moniin muihin maitokaupassa myytäviin tämän tyylin oluisiin tarjoten juuri sopivan vivahduksen sitruunaisuutta ja kukkaisuutta voimakkaamman maamaisen aromin sekaan. Vielä, kun rungossa maistuvat hieman tummemmat crystal/cara-maltaat niin tämä on mielestäni oikein tervetullut ja maistuva tuttavuus. Laitilan talon makukaan ei minua tässä haittaa vaan kokonaisuus toimii.

Tällä oluella taitaa olla tämänhetkinen kotimaisten markettioluiden katkeroennätys, se on yllättävän kova 65 EBU. Tämä selittyykin varmaan sillä, että columbus ja centennial molemmat ovat melko korkean alfa-hapon humalia. Hintaa noin 2,60€/0,5l.
3½/5.

Saimaa red ale

Saimaakin oli saanut uuden oluen kevääksi kauppohin. Olen jo aiemmin nautiskellut mielelläni erittäin kohtuuhintaisia saimaan pale alea ja vaaleaa lageria. Molemmissa on mukavan aromaattinen jenkkityylinen humalointi. Erityisesti vaalea lager yllätti tässä, että siihenkin on työnnetty mukava jenkkityylinen aromihumalointi. Vaikka oluet ovatkin aika mietoja maultaan, niin aromit ovat olleet kohdallaan ja hinta edullinen. Molemmat tuotteet oikein kelvollisia. Samassa hintaluokassa, eli siinä 2,30-2,40€ pintaan liikkuu nyt myös tämä red ale.

Tähän red aleen on työnnetty sekaan vehnämallasta ja se tuottaakin taas saman ongelman kuin olvi apan kanssa. Maku on happaman vehnäinen. Maitokauppavahvuudessa tämä maku dominoi liian voimakkaasti ja peittää kaikki muut aromit niin pahasti, että tämä menee täysin itseltäni ohi. Humalointi maistuu, mutta en oikein saa siitä mitään otetta.

Saimaan nettisivut ovat niin sekavaa kikkailua, että niiden käyttäminen on täyttä tuskaa ja en löytänyt sieltä vielä tämän tuotteen kuvausta, eli on vaikea kertoa tarkempia tuotetietoja.
1½/5.


Jooh elikkäs.